ENSIMMINEN MAAILMANSOTA Kirjan sivut 42 56 Sota Ensimminen

  • Slides: 31
Download presentation
ENSIMMÄINEN MAAILMANSOTA Kirjan sivut 42 – 56

ENSIMMÄINEN MAAILMANSOTA Kirjan sivut 42 – 56

Sota ● Ensimmäinen maailmansota oli - ensimmäinen totaalinen sota. - se kesti 4 vuotta

Sota ● Ensimmäinen maailmansota oli - ensimmäinen totaalinen sota. - se kesti 4 vuotta - siinä kuoli yli kymmenen miljoonaa ihmistä. ● Voittajatkin näyttivät hävinneiltä sodan jälkeen. Mikä vei maailman tähän aikalaisnimityksen mukaan ”suureen sotaan” eli ensimmäiseen maailmansotaan vuonna 1914?

Ydinasia: Sodan syyt Aatteet: Imperialismi Nationalismi: kansalliskiihko suurvaltojen vastakkaiset pyrkimykset siirtomaissa taloudellinen kilpailu Ranska

Ydinasia: Sodan syyt Aatteet: Imperialismi Nationalismi: kansalliskiihko suurvaltojen vastakkaiset pyrkimykset siirtomaissa taloudellinen kilpailu Ranska vs. Saksa Slavofiilit, Suur-Serbia Militarismi teollistumisen myötä usko tehokkaaseen ja nopeaan sodankäyntiin Saksan ja englannin laivastokilpa

Ydinasia: Sodan syyt Salaisen diplomatian avulla britit saivat aikaan sen, että Liittokuntien synty: Italia

Ydinasia: Sodan syyt Salaisen diplomatian avulla britit saivat aikaan sen, että Liittokuntien synty: Italia jätti liittovelvoitteensa Ranskan uhan eliminoimiseksi Otto von toteuttamatta. Bismarck solmi liiton Saksan ja Itävalta. Vuonna 1915 1879 Italia siirtyi Unkarin kanssa ympärysvaltojen puolelle Italia liittyi liittoon mukaan 1882, jolloin syntyi sotaan. kolmiliitto Ranska Venäjä solmivat kaksiliiton 1894 Britit ja olivat luvanneet Italialle voittoisan sodan päätteeksi Iso-Britannia vuonna 1907 liittoyhteistyöhön alueita Itävalta-Unkarilta. mukaan entente cordiale -sopimuksillaan

Ydinasia: Sodan syyt Serbia halusi liittää monikansallisen Itävalta. Unkarin serbialueet yhteyteensä Venäjä tuki Serbiaa

Ydinasia: Sodan syyt Serbia halusi liittää monikansallisen Itävalta. Unkarin serbialueet yhteyteensä Venäjä tuki Serbiaa palkkiotoiveenaan pääsy Välimerelle Sarajevon laukaukset 28. 6. 1914: Saksa vakuutti tukevansa Itävalta-Unkaria

PIIRROS ESITTELEE ENSIMMÄISEN MAAILMANSODAN SYYT KASANA SYTYKEPUITA, JOIHIN VALTIOIDEN JOHTAJAT PUHALTAVAT SAADAKSEEN TULEN SYTTYMÄÄN.

PIIRROS ESITTELEE ENSIMMÄISEN MAAILMANSODAN SYYT KASANA SYTYKEPUITA, JOIHIN VALTIOIDEN JOHTAJAT PUHALTAVAT SAADAKSEEN TULEN SYTTYMÄÄN. MITÄ SYITÄ LÖYDÄT PIIRROKSESTA? asevarustelu Saksan ja Ranskan kilpailu Elsass. Lothringenin alueesta Vaarallinen Balkan, Balkanin sodat, Bosnia, Sarajevo kansalliset liikkeet, esimerkiksi panslavismi laivastokilpailu Kolmiliitto ja kolmoisentente siirtomaakilpailu • Yksi kilpailun aihe aikalaispiirroksesta puuttuu: taloudellinen kilpailu

Valtiot liittoutuivat

Valtiot liittoutuivat

Sodanjulistusten ryöppy 28. 7. 1914 Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle kruununperillisensä murhan johdosta 1. 8.

Sodanjulistusten ryöppy 28. 7. 1914 Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle kruununperillisensä murhan johdosta 1. 8. 1914 Saksa julisti sodan Venäjälle 3. 8. 1914 Saksa julisti sodan Ranskalle ja hyökkäsi Belgiaan 4. 8. 1914 Iso-Britannia julisti sodan Saksalle 5. 8. 1914 Venäjä julisti sodan Saksalle 6. 8. 1914 Serbia julisti sodan Saksalle 12. 8. 1914 Iso-Britannia ja Ranska julistivat sodan Itävalta-Unkarille

Sodan kulku Sota alkoi Sarajevon laukauksista, jotka kesäkuussa 1914 tappoivat Serbian pääkaupungissa vierailleen Itävallan

Sodan kulku Sota alkoi Sarajevon laukauksista, jotka kesäkuussa 1914 tappoivat Serbian pääkaupungissa vierailleen Itävallan kruununperillisen ja hänen puolisonsa. Murhaaja vangittiin, mutta murhan selvittelyt veivät monimutkaiseen valtioiden välienselvittelyyn. Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle, jota Venäjä riensi tukemaan. Se puolestaan laukaisi liittolaissopimukset, minkä jälkeen Eurooppa oli sodassa.

 • Sotaan lähdettiin innokkaasti syksyllä 1914. Mottona oli ”Nopea voitto ja jouluksi kotiin!”.

• Sotaan lähdettiin innokkaasti syksyllä 1914. Mottona oli ”Nopea voitto ja jouluksi kotiin!”. • Sotapropagandaa harrastivat kaikki osapuolet. Tässä ”Eurooppalainen puimatanner” -kuvassa julistetaan: ”Nyt annamme niille selkäsaunan!” Sanojina ovat Keskusvaltojen puimamiehet. Mitkä valtiot? Maassa makaavat ympärysvallat. Mitkä? • Taustalla pysyttelevät pikkuvaltiot.

 • Sodan alettua valtiot ryhmittyivät nopeasti kahteen vihollisleiriin: ympärysvaltoihin ja keskusvaltoihin. Keskusvallat: Ympärysvallat:

• Sodan alettua valtiot ryhmittyivät nopeasti kahteen vihollisleiriin: ympärysvaltoihin ja keskusvaltoihin. Keskusvallat: Ympärysvallat: Saksa Bulgaria Itävalta-Unkari Ottomaanien valtakunta (Turkki) Iso-Britannia Ranska Venäjä (vuoden 1918 alkuun saakka) Yhdysvallat (vuodesta 1917 lähtien) Italia Romania Serbia

 • • • Saksa hyökkäsi Ranskaan Belgian kautta ja kiersi näin Ranskan itärajalleen

• • • Saksa hyökkäsi Ranskaan Belgian kautta ja kiersi näin Ranskan itärajalleen rakentamat linnoitukset. Pian Saksan ja Ranskan välinen länsirintama juuttui lähes paikalleen. Syntyi sanonta ”Länsirintamalta ei mitään uutta”.

Maasota • Syntyi asemasodan käsite. Rintama pysyi miltei paikallaan ja sotilaat kaivautuivat juoksuhautoihin suojaan

Maasota • Syntyi asemasodan käsite. Rintama pysyi miltei paikallaan ja sotilaat kaivautuivat juoksuhautoihin suojaan uusilta aseilta. Miestappiot olivat paikoin valtavat. • Sodan uutuuksia olivat kauaskantavat tykit, konekiväärit ja panssarivaunut eli tankit.

 • Sodan pelottavimpia uusia aseita olivat kaasut, joita käyttivät kaikki sodan osapuolet: •

• Sodan pelottavimpia uusia aseita olivat kaasut, joita käyttivät kaikki sodan osapuolet: • Kloorikaasu, fosgeeni, sinappikaasu, kloropikriini ja syanidikaasu tekivät sotilaat ensin taistelukyvyttömiksi, sitten invalidisoivat ja tappoivat. • Kaasun käyttö oli kuitenkin epävarmaa, koska tuuli saattoi kääntää kaasun kohti omia joukkoja tai muuten väärään suuntaan. • Kaasunaamarien käyttö esti myrkytyksen, mutta oli vaivalloista. Sinappikaasun jäljet.

Merisota Saksalainen postikortti vuodelta 1914. • • • Laivastokilpailu oli jo ennen sotaa kiivasta:

Merisota Saksalainen postikortti vuodelta 1914. • • • Laivastokilpailu oli jo ennen sotaa kiivasta: taistelulaivoista tuli kansallisia symboleja ja ylpeydenaiheita. Sukellusveneet tulivat ensimmäistä kertaa laajalti käyttöön. Yhdysvaltain liittymiseen sotaan vaikutti osaltaan Saksan helmikuussa 1917 aloittama rajoittamaton sukellusvenesota eli ympärysvaltojen satamiin pyrkivien rahti- ja matkustajalaivojen upottaminen varoituksetta.

Ilmasota • Lentokoneita ja ilmalaivoja eli zeppeliinejä käytettiin tiedustelutehtäviin ja ilmapommituksiin. • Niiden vaikutus

Ilmasota • Lentokoneita ja ilmalaivoja eli zeppeliinejä käytettiin tiedustelutehtäviin ja ilmapommituksiin. • Niiden vaikutus sodankäyntiin ja lopputulokseen oli vielä vaatimaton. • Lentäjälegendoja kuitenkin syntyi: kerrotaan, että Punainen paroni eli saksalainen Manfred von Richthofen pudotti 80 viholliskonetta.

 • Molemmat sotaa käyvät liittoumat tekivät sotapropagandassaan vihollisesta epäinhimillisen hirviön. Yhdysvaltain armeija kehotti

• Molemmat sotaa käyvät liittoumat tekivät sotapropagandassaan vihollisesta epäinhimillisen hirviön. Yhdysvaltain armeija kehotti liittymään Itävaltalainen juliste mainostaa 8. sotalainaa, joka auttaa tuhoamaan armeijaan tuon hullun pedon eli ympärysvaltojen lohikäärmeen. Saksan kukistamiseksi. Millä keinoilla Saksan symbolista on tehty erityisen vastenmielinen?

 • Kotirintama osallistui sotaponnistuksiin monella tavalla. Naiset osallistuivat tuotantoon kodin ulkopuolella tehtaissa ja

• Kotirintama osallistui sotaponnistuksiin monella tavalla. Naiset osallistuivat tuotantoon kodin ulkopuolella tehtaissa ja muilla työpaikoilla, mikä muutti heidän asemaansa sodan jälkeenkin. • Kotirintama oli myös valistuksen kohde. • Mitä elintarvikkeita Yhdysvaltain hallitus kehottaa säästämään? • Miksi juuri näitä elintarvikkeita piti säästää?

 • Vuosi 1917 oli sodan lopputuloksen kannalta merkittävä. - USA tuli mukaan sotaan.

• Vuosi 1917 oli sodan lopputuloksen kannalta merkittävä. - USA tuli mukaan sotaan. - Venäjä vetäytyi sodasta. • ”Tahdon sinut. ” Yhdysvallat liittyi sotaan vuonna 1917. Miten arvioit toimenpiteitten vaikuttaneen?

Sodan seuraukset Mitkä valtiot kärsivät suurimmat tappiot? Miksi juuri niiden menetykset olivat suurimmat?

Sodan seuraukset Mitkä valtiot kärsivät suurimmat tappiot? Miksi juuri niiden menetykset olivat suurimmat?

Ydinasia: Pariisin rauhat 19191920 koolle sodan voittajavaltain johto: Wilson, Clemenceau, Lloyd George ja Orlando

Ydinasia: Pariisin rauhat 19191920 koolle sodan voittajavaltain johto: Wilson, Clemenceau, Lloyd George ja Orlando Wilsonilla nationalismin tunnustava ”oikeudenmukainen” rauhanohjelma Ranska tahtoi kostaa hävinneille sanelurauhalla Saksa joutui tunnustamaan olleensa ”yksin syyllinen sotaan” Saksa menetti alueitaan ja sen sotilaallista voimaa rajoitettiin rajusti saksalaiset katsoivat, että heille oli tehty vääryyttä ja pakotettu solmimaan häpeärauha

Pariisin rauhat 1919 -1920 Saksa menetti kaikki siirtomaansa, Saksan alueita otettiin Ranskalle, Puolalle ja

Pariisin rauhat 1919 -1920 Saksa menetti kaikki siirtomaansa, Saksan alueita otettiin Ranskalle, Puolalle ja Tanskalle Reininmaa demilitarisoitiin Saksan armeija supistettiin 100 000 mieheen ja yleinen asevelvollisuus lakkautettiin Saksalta kiellettiin sotilaslentokoneet, panssarivaunut, raskaat tykit ja sukellusveneet ja sen laivastoa heikennettiin Saksalle määrättiin sotakorvaukset, joista se ei koskaan selvinnyt

Kansainliitto voittajavallat perustivat Kansainliiton (League of Nations) eritoten Yhdysvaltain presidentti Wilsonin ajamana jäseniksi otettiin

Kansainliitto voittajavallat perustivat Kansainliiton (League of Nations) eritoten Yhdysvaltain presidentti Wilsonin ajamana jäseniksi otettiin 32 maailmansodan voittajapuolella ollutta valtiota, myöhemmin myös entisiä vihollismaita Yhdysvallat jäi järjestön ulkopuolelle Japani ja Saksa erosivat siitä 1933, Italia 1937, ja Neuvostoliitto erotettiin joulukuussa 1939 sen hyökättyä Suomeen ei toimenpidevaltaa (esim. rauhanturvaaminen)

Kansainliitto osoittautui voimattomaksi suurvaltojen etujen joutuessa sen kanssa ristiriitaan 1930 -luvulla Japanin ja Italian

Kansainliitto osoittautui voimattomaksi suurvaltojen etujen joutuessa sen kanssa ristiriitaan 1930 -luvulla Japanin ja Italian aloitettua hyökkäyssotansa Kiinaan ja Abessiniaan Kansainliitto ratkaisi Suomen kiistan Ruotsin kanssa Ahvenanmaasta Suomen itsenäistyttyä järjestö aloitti humanitäärisen työn orjakauppaa ja tauteja vastaan sekä auttoi pakolaisia

Kuva: Gerrit. Gnu Free Documentation Licence 1. 2. , ks. kuvalähteet Unikoista tuli suuren

Kuva: Gerrit. Gnu Free Documentation Licence 1. 2. , ks. kuvalähteet Unikoista tuli suuren sodan muiston symboleita, koska ne olivat ensimmäiset taistelukentille sodan jälkeen nousseet kukat. Vielä nykyään erityisesti britit pitävät pieniä unikkomerkkejä sodan loppumisen muistopäivänä. Sodasta muistuttavat myös laajat sotilashautausmaat, tässä High Woodin hautausmaa lähellä Sommen taistelupaikkaa Ranskassa.

Voittajavaltioiden edustajat Versailles’n rauhanneuvotteluissa 1919. Mukana olivat ympärysvaltojen johtajat: Ranskan pääministeri Clemenceau Ison-Britannian pääministeri

Voittajavaltioiden edustajat Versailles’n rauhanneuvotteluissa 1919. Mukana olivat ympärysvaltojen johtajat: Ranskan pääministeri Clemenceau Ison-Britannian pääministeri Lloyd George Italian pääministeri Orlando Yhdysvaltain presidentti Wilson

PILAPIIRROS NÄKI VOITTAJIEN KOKOUKSESSA ENEMMÄN • • Ketkä johtajista ovat kuvassa etualalla ja kuka

PILAPIIRROS NÄKI VOITTAJIEN KOKOUKSESSA ENEMMÄN • • Ketkä johtajista ovat kuvassa etualalla ja kuka näyttää jäävän takavasemmalle melkein piiloon? Maassa olevan paperin otsikko kertoo sen olevan Versailles’n rauhansopimus. Miten tulkitset kuvan viestin? ↑VUODEN 1940 IKÄLU • OKKA↑ ”Outoa, kuulen lapsen itkevän”

Listaa Versailles’n rauhan ehdot. Arvioi niiden perusteella, oliko edellisen piirroksen arvio oikea. William Orpenin

Listaa Versailles’n rauhan ehdot. Arvioi niiden perusteella, oliko edellisen piirroksen arvio oikea. William Orpenin maalaus esittää rauhansopimuksen allekirjoitusta Versailles’n peilisalissa 28. kesäkuuta 1919.

 • Sota ja sen seurannaiset muuttivat merkittävästi Euroopan karttaa. Rajat vaihtoivat paikkaa ja

• Sota ja sen seurannaiset muuttivat merkittävästi Euroopan karttaa. Rajat vaihtoivat paikkaa ja uusia valtioita syntyi. Suomi Neuvostoliitto Tšekkos Puola lovakia via sla go Ju Suomi Viro Latvia Liettua Puola Tšekkoslovakia Jugoslavia Neuvostoliitto Viro Latvia Liettua