Elmnkatsomustiedon ainedidaktiikka ET phkinnkuoress Johdatus EToon 2015 ja

Elämänkatsomustiedon ainedidaktiikka, ET pähkinänkuoressä [Johdatus EToon (2015 ja aiemmin LO -perus-) kurssin kertausta] Eero Salmenkivi

Niiniluodon maailmankatsomuksen käsite Maailmankuva § kuva luonnosta (ja yliluonnollisesta) § kuva ihmisestä (ja yhteiskunnasta) § kuva itsestä Etiikka, arvot Maailmankatsomus Yksilön maailmankatsomusta sanotaan elämänkatsomuksesi Jonkinlainen tieto-oppi: mistä katsomus on peräisin

Suomen 1900 -luvun uskonnon/katsomusopetuksen malli Laki kansakoulun järjestysmuodon perusteista (1923): n oppilaille annetaan enemmistön tunnustuksen mukaista uskonnon opetusta n koulun uskonnonopetuksesta vapautetuille oppilaille n Oman uskonnon tunnustuksen mukaista opetusta (lähinnä ortodoksit) tai n uskonnonhistorian ja siveysopin opetusta.

ET: n synty n Vapaa-ajattelijoiden liiton pj. Erkki Hartikainen teki 1978 kantelun YK: n ihmisoikeuskomitealle uskontojen historian OPS: n kristillisyydestä (sisältö oli Uutta Testamenttia!). n Suomi muutti mallia ja loi uuden oppiaineen. n 1985 koululainsäädännön ja OPS-uudistuksessa ET kouluihin uskonnon rinnalle (kerralla!).

ET aatteellisesti uskonnottomille n Uskontojen historia ja siveysoppi oli oppiaine uskonnonopetuksesta vapautetuille (katsomuksesta riippumatta). n Toisin kuin kaikille luterilaisesta opetuksesta vapautetuille tehty uskonnon historia ja siveysoppi, ET luotiin alun perin nimenomaan (jollain tavoin) aatteellisesti uskonnottomien oppiaineeksi (esim. Hartikainen oli mukana työryhmässä).

ET ja monikulttuuristuminen n Katsomusopetusta säätelee uskontokuntaan kuuluminen eikä uskominen. n Tätä useat muut paitsi (pohjoismaiset) luterilaiset eivät koe luontevaksi → paljon ns. pienryhmäisten (ei ev. -lut. eikä ortodoksi) uskontojen oppilaita et: ssä. n Tämä oli laitonta (mutta yleistä) vuosina 1985– 2003. n 1. 8. 2003 uusi uskonnonvapauslaki ja koululakien muutokset avasivat ET: n niille uskontokuntiin kuuluvilla, joille "omaa uskonnon opetusta ei järjestetä". n Jollei ole ev. -lut tai ortodoksi, tämän saa (periaatteessa) valita → ET avautuu, jollei kuulu valtakirkkoihin.

Mallin looginen ongelma n Mallin ongelmana, jos ET on ateistien ym. ”oma” oppiaine samaan tapaan kuin ”omat uskonnot”, että on suuri ryhmä, joka ei halua sen enempää ”omaa” uskontoa kuin ”omaa” aatteellista uskonnottomuuttakaan. n Mitä tehdään ”kaatoluokalle”? n Uskontodialogi yms. puheessa tämä ryhmä unohdetaan silloinkin (harvoin), kun vapaa-ajattelijat ja humanistit muistetaan.

ET: n 2 -rooli n Käytännön ratkaisuna ET: llä on kaksi tehtävää: 1. Toimia aatteellisesti uskonnottomien oppiaineena. 2. Toimia oppiaineena kaikille niille, joilla e ole muuta katsomusainetta. n Pääkorostus OPS: issa = neutraali eettinen ja yleiskasvatuksellisuus, joka kelpaa kaikille. n Mutta tasapainoilua (aattellisesti) uskonnottomien oman oppiaineen suuntaan. n Vrt. ev. -lut. uskonto on myös kaikille avoin, mutta se on silti (vai onko? ) ev. -lut. oppilaiden oma uskonto (ainakin ehkä väljästi yleiskristillinen/yleisuskonnollinen).