David Hume 1711 1776 Skotlantilaisen valistuksen edustaja Perinteisesti

  • Slides: 17
Download presentation
David Hume (1711 -1776) • Skotlantilaisen valistuksen edustaja. • Perinteisesti nähty skeptikkona, mutta nykytutkimuksen

David Hume (1711 -1776) • Skotlantilaisen valistuksen edustaja. • Perinteisesti nähty skeptikkona, mutta nykytutkimuksen näkökulmasta pikemminkin filosofisen naturalismin edustaja. • Syntyi ja eli Edinburghissa. • Edinburghin yliopiston lakitieteellisen tiedekunnan kirjastonhoitaja. • Matkusti runsaasti (erit. Ranskassa).

Teokset • A Treatise of Human Nature (Tutkimus ihmisen luonnosta, 1739 -1740). • An

Teokset • A Treatise of Human Nature (Tutkimus ihmisen luonnosta, 1739 -1740). • An Enquiry concerning Human Understanding (Tutkimus inhimillisestä ymmärryksestä, 1748). • An Enquiry Concerning the Principles of Morals (Tutkielma moraalin periaatteista, 1752) • The History of England (1754– 62). • Dialogues Concerning Natural Religion (Keskusteluja luonnollisesta uskonnosta, 1779). • Tutkimus inhimillisestä ymmärryksestä (Porvoo, WSOY, 1938). • Esseitä (Tampere, Vastapaino, 2006)

A Treatise of Human Nature • Halusi luoda uuden ihmistä koskevan tieteen (science of

A Treatise of Human Nature • Halusi luoda uuden ihmistä koskevan tieteen (science of man), joka käyttää kokeellista metodia: havainnointi (introspektio), luokittelu ja yleisten lakien muotoileminen. • Pyrki selittämään mielen toiminnan Newtonin painovoimalakiin rinnastettavissa olevan assosiaatiolain avulla. Henkisen elämän kokonaisuus rakentuu ajattelun ”atomeista” eli vaikutelmista (impressions) ja ideoista (ideas).

Vaikutelmat ja ideat • Vaikutelmat ovat välittömiä havaintoja, jotka tulevat tietoisuuteemme voimallisemmin ja elävämmin.

Vaikutelmat ja ideat • Vaikutelmat ovat välittömiä havaintoja, jotka tulevat tietoisuuteemme voimallisemmin ja elävämmin. Ne ovat joko ulkoisia aistimuksia (esim. värit ja ääneet) tai sisäisiä kokemuksia (esim. tunteet ja mielihalut). • Ideat ovat vaikutelmien heikkoja kopioita, jotka mieli on omalla toiminnallaan muokannut vaikutelmista. • Jokainen yksinkertainen idea on jonkin vaikutelman kopio. • Jokainen kompleksinen idea syntyy yhdistelemällä yksinkertaisia ideoita. Kompleksia ideaa ei välttämättä vastaa mikään vaikutelma (“lentävä hevonen”).

Empiirinen mielekkyyskriteeri • Mielekkyyskriteeri: jokainen mielekäs käsite voidaan palauttaa välittömään kokemukseen perustuvaan vaikutelmaan tai

Empiirinen mielekkyyskriteeri • Mielekkyyskriteeri: jokainen mielekäs käsite voidaan palauttaa välittömään kokemukseen perustuvaan vaikutelmaan tai sellaisten yhdistelmään. • Useimmat metafysiikan käsitteistä ovat mielettömiä, koska ei voida osoittaa vaikutelmia, joista ne koostuvat. Ne eivät viittaa kysymyksiin, joista voisi olla edes periaatteessa tietoa. • ”Kun siis näiden periaatteiden valtaamina käymme kirjastojen läpi minkälaista hävitystä meidän tuleekaan siellä tehdä? Jos otamme käteemme jonkin nidoksen esimerkiksi jumaluusoppia tai koulumetafysiikkaa - tulee meidän kysyä, Sisältääkö se määrää tai lukua koskevaa abstraktia päättelyä? Ei. Sisältääkö se tosiasioita tai olemassaoloa koskevaa kokemusperäistä päättelyä? Ei. Heitettäköön se siis tuleen, sillä se ei voi sisältää muuta kuin viisastelua ja harhaluuloja. ”

Humen skeptisismi • (1) Hume yhtyy Berkeleyn yleiskäsitteiden ja aineellisen substanssin kritiikkiin. • (2)

Humen skeptisismi • (1) Hume yhtyy Berkeleyn yleiskäsitteiden ja aineellisen substanssin kritiikkiin. • (2) Kääntää saman kritiikin myös henkisen substanssin käsitettä kohtaan: mielestä ei löydy “minuutta" tai "itseyttä" vastaavaa vaikutelmaa. • On vain kaoottinen sarja toisiaan seuraavia ajatuksia, aistisisältöjä ja tuntemuksia, jotka arkiajattelu sitoo yhteen minuuden tai subjektin käsitteellä. • Muisti ei tuota minää, vaan vain paljastaa sen osittain. • (3) Ulkomaailman olemassaolosta ei voida sanoa mitään. • (4) Kausaalisuhteen kritiikki.

Kausaalisuhteen kritiikki • Kausaalisuhde on kolminkertainen suhde: • (1) Kosketus ajassa ja paikassa (kaksi

Kausaalisuhteen kritiikki • Kausaalisuhde on kolminkertainen suhde: • (1) Kosketus ajassa ja paikassa (kaksi biljardipalloa osuu toisiinsa); • (2) Seuraussuhde (toinen biljardipallo kimpoaa pussiin): • (3) Välttämätön yhteys (syy esiintyy ennen seurausta ja ilmiöiden suhde on välttämätön). • Mikään määrä toisiaan seuraavia tapahtumia ei tutustuta meitä mihinkään muuhun kuin noihin erillisiin tapahtumiin. Meillä ei ole vaikutelmaa syyn ja seurauksen välttämättömästä yhteydestä. • "Kaikki tapahtumat näyttävät olevan täysin erillisiä ja irrallisia. Toinen tapahtuma seuraa toista, mutta milloinkaan emme pysty havaitsemaan mitään sidettä niiden välillä. Ne näyttävät kytkeytyneiltä, mutta ei koskaan yhtyneiltä. " • Luonnossa on vain empiirisiä säännönmukaisuuksia. Välttämättömyys on tottumuksen aiheuttama subjektiivinen uskomus.

Induktion kritiikki • Induktiopäättelyssä tehdään havaittujen ilmiöiden perusteella tulevaisuutta koskevia johtopäätöksiä. • Ilmaisee lainalaisuuden,

Induktion kritiikki • Induktiopäättelyssä tehdään havaittujen ilmiöiden perusteella tulevaisuutta koskevia johtopäätöksiä. • Ilmaisee lainalaisuuden, joka on enemmän kuin pelkkä yleistys havatuista tapauksista. • Humen mukaan induktiivisia päätelmiä ja kausaalissuhdetta ei voi perustella rationaalisesti, vaan ne pohjautuvat tapaan ja tottumukseen. Ihminen toimii arkipäiväisessä elämässä tosiasiauskomusten varassa.

Tiedon lajit • (1) Puhtaan järjen avulla saadaan tietoa ideoiden keskinäisistä suhteista (matematiikan ja

Tiedon lajit • (1) Puhtaan järjen avulla saadaan tietoa ideoiden keskinäisistä suhteista (matematiikan ja logiikan totuudet). • Kokemusta edeltävää, a priori tietoa, joka ei kerro maailmasta mitään uutta. • (2) Kokemusajattelun avulla saavutettava tieto: syyn ja seurauksen suhteelle perustuvat tosiasiaväitteet, kuten arkikokemuksen ja empiirisen tieteen väitteet. . • Kokemusta edellyttävää, a posteriori tietoa. • ”Kaikki syitä ja seurauksia koskevat päättelymme johtuvat yksinomaan tavasta ja että uskominen on enemmän luonteemme tunteellisen kuin sen tiedollisen osan toimintaa”. • .

Ulkomaailma ja mieli • Hume ei kiistä mielestä riippumattoman maailman olemassaoloa, vaan kysyy millä

Ulkomaailma ja mieli • Hume ei kiistä mielestä riippumattoman maailman olemassaoloa, vaan kysyy millä perusteilla tunnemme syy-seuraussuhteen ulkomaailman ja mielemme välillä. • Emme voi perustella varmasti uskoa ulkomaailman olemassaoloon, mutta emme voi myöskään olla uskomatta siihen. • Selitys miksi uskomme ulkomaailman olemassaoloon löytyy aistivaikutelmien pysyvyydestä ja johdonmukaisuudesta.

Humen naturalismi • Hume kutsuu itseään maltillisen ja ”akateemisen” skeptisismin edustajaksi (erona laajamittaiseen pyrrhonilaiseen

Humen naturalismi • Hume kutsuu itseään maltillisen ja ”akateemisen” skeptisismin edustajaksi (erona laajamittaiseen pyrrhonilaiseen skeptisismiin). • Filosofinen naturalismi: filosofian ongelmat kuuluvat empiirisen tieteen alaan (ei tarvetta kokemusta edeltävälle ensimmäiselle filosofialle) & filosofiassa ei tarvetta yliluonnolliseen viittaaville selityksille. • Humelle ihmismieli ja ihmisjärki ovat osa luontoa. • Järki on ”kuin ihmeellinen ja käsittämätön vaisto mielissämme”. • Ihmisten ja eläinten kokemuspäättely samanlaista: ”tietynlainen vaisto tai mekaaninen voima, joka vaikuttaa meissä meidän itse sitä tunnistamatta”. • Ihminen on luonnonolento, jolla on tietyt vaistot, tavat ja tottumukset. Tätä kautta uskomuksemme ovat luonnollisia, väistämättömiä ja vaistomaisia.

 • Vaikka skeptisismiä ei voi kumota järkiperäisesti, ihmiset kantavat mukanaan ”luonnollisen vaiston ja

• Vaikka skeptisismiä ei voi kumota järkiperäisesti, ihmiset kantavat mukanaan ”luonnollisen vaiston ja ennakkokäsitysten varassa uskoansa aisteihinsa”. • ”Tämä skeptinen epäily niin järjen kuin aistienkin suhteen on tauti, jota ei voida koskaan juuria pois ytimiä myöten. Se pyrkii meihin takaisin joka hetki, vaikka onnistuisimmekin ajamaan sen pois ja näyttäisimme joskus vapautuneen siitä kokonaan. Meidän on mahdotonta puolustaa ymmärrystämme tai aistejamme minkään järjestelmän perustalta. ” • ”[J]ärjen ollessa kykenemätön karkottamaan näitä pilviä Luonto itsessään riittää tähän tarkoitukseen. Se parantaa minut filosofisesta synkkämielisyydestä … harhauttamalla huomioni eloisilla aistivaikutelmilla … Syön päivällistä, pelaan erän backgammonia, keskustelen, iloitsen ystävieni kanssa. Ja kun palaan kolmen tai neljän tunnin huvittelun jälkeen näiden pohdiskelujen pariin, ne näyttävätkin niin kylmiltä, pakotetuilta ja naurettavilta, etten saa itseäni ryhtymään niihin uudelleen. ”

Humen ihmiskäsitys • Ihmisjärki ei pysty vastustamaan tai hillitsemään passioita. • Suorat passiot ovat

Humen ihmiskäsitys • Ihmisjärki ei pysty vastustamaan tai hillitsemään passioita. • Suorat passiot ovat välittömiä vaikutelmia ”hyvästä tai pahasta, kivusta tai nautinnosta” (halu, inho, vastenmielisyys, helpotus, ilo ym. ). • Epäsuorat passiot ovat monimutkaisempien vaikutelmien yhdistelmiä (ylpeys, nöyryys, kunnianhimo, sääli, viha, turhamaisuus, rakkaus, kateus ym. ). • Passiot ovat ihmisen kaiken toiminnan perusta ja syy. Viime kädessä ihmiset pyrkivät saamaan mielihyvää (pleasure) ja välttämään mielipahaa (pain). • Järki kykenee antamaan vain sysäyksen huonoksi katsoman passion vastapassiolle.

Moraalifilosofia • Järki ei voi toimia moraalin ja eettisen tiedon lähteenä. Sama koskee empiiristä

Moraalifilosofia • Järki ei voi toimia moraalin ja eettisen tiedon lähteenä. Sama koskee empiiristä kokemusta. • "Tutki sitä joka kannalta ja katso, löydätkö siitä sen tosiasian tai reaalisen olion, jota kutsut paheeksi. Millä tavoin etenetkin, löydät pelkästään tiettyjä passioita, motiiveja, tahdonakteja ja ajatuksia. ” • ”Pahe pakenee käsistäsi, tarkasteletpa kohdetta miten kauan tahansa. Et löydä sitä ennenkuin käännät tutkivan katseesi omaan rintaasi ja huomaat siellä paheksunnan tunteen, joka sinussa on tätä tekoa kohtaan herännyt. ”

 • Humen giljotiini: tosiasiaväitteistä ei päästä normilauseisiin (“is-ought”-erottelu). Siitä miten asiat ovat ei

• Humen giljotiini: tosiasiaväitteistä ei päästä normilauseisiin (“is-ought”-erottelu). Siitä miten asiat ovat ei voi päätellä miten asioiden pitäisi olla. • Viime kädessä moraali määräytyy “jostakin sisäisestä vaistosta tai tunteesta, jonka luonto on tehnyt universaaliksi lajiamme kohtaan”. • Ihmisellä on moraalinen aisti, jonka ansiosta hän rakastaa hyvettä ja vihaa pahetta. • Koska ihminen pyrkii välttämään mielipahaa ja siten myös rangaistukset, yhteiskunnan yleiset säännöt ja tottumukset kykenevät kumoamaan passioiden vallan. • Yhteiskunta syntyy sattumalta ja pysyy pystyssä tavan voimalla.

Thomas Reid (1710 -1796) • An Inquiry into the Human Mind on the Principles

Thomas Reid (1710 -1796) • An Inquiry into the Human Mind on the Principles of Common Sense (Tutkimus ihmisen mielestä terveen järjen periaatteiden kannalta, 1764). • ”Ideateoria” (the ideal theory) on hylättävä, koska tietoteorian täytyy olla yhteensopiva terveen järjen uskomusten kanssa. • “[K]un tie päättyy hiililouhokseen, hän ei tarvitse suurta viisautta huomatakseen valinneensa väärin ja ehkä keksiäkseen, mikä johti häntä harhaan”.

 • Jos teoria johtaa radikaaliin skeptisismiin, on järkevää päätellä, että teoria on väärä.

• Jos teoria johtaa radikaaliin skeptisismiin, on järkevää päätellä, että teoria on väärä. • Terveen järjen uskomukset ovat luotettavia, kunnes toisin todistetaan. • Uskomukset ulkoisista objekteista syntyvät suoraan ilman välittäviä mielen vaikutelmia tai ideoita. Siten meillä on luotettavia käsityksiä ja uskomuksia koskien omia mentaalisia tilojamme ja ulkomaailmaa. • Järkeä ei voi perustella järjen avulla syyllistymättä kehäpäättelyyn. Koska kaikki uskomuksemme ovat luontaisten kognitiivisten kykyjen tuottamia, meidän täytyy luottaa joko niihin kaikkiin tai ei yhteenkään.