BIOS 1 jakso 1 1 Mit elm on

BIOS 1 jakso 1 1 Mitä elämä on? Avainsanat • alkuaine • elämän organisaatiotasot • happamuus • hiili • lämpötila • paine • suolapitoisuus • säteily • valo • vesi

BIOS 1 jakso 1 Tähtiä silmissäsi – eli mistä eliöiden sisältämät alkuaineet ovat peräisin 70 kg painavan ihmisen • Eliöiden yleisimmät alkuainekoostumus alkuaineet ovat vety, alkuaine määrä(kg) happi, hiili, typpi ja happi 45, 5 fosfori. hiili 12, 6 7, 0 • Alkuaineet ovat peräisin vety typpi 2, 1 räjähtäneistä tähdistä. kalsium 1, 05 • Aineet kiertävät fosfori 0, 70 jatkuvasti elottoman ja rikki 0, 175 0, 140 elollisen luonnon välillä. kalium kloori 0, 105 natrium 0, 105 muut aineet 0, 525

BIOS 1 jakso 1 Hiili on elämän rakennusaine • Hiili on tärkein alkuaine, koska se pystyy muodostamaan monimutkaisia orgaanisia yhdisteitä.

BIOS 1 jakso 1 Mistä elämän tunnistaa? aineenvaihdunta evoluutio järjestyneisyys itsesäätelykyky Elämälle tyypilliset piirteet elämänkaari lisääntyminen samankaltaiset kemialliset ominaisuudet informaation sisältäminen ja hyödyntäminen

BIOS 1 jakso 1 Mitä tarvitaan, jotta elämää voi olla olemassa? • Miksi juuri Maapallolla on elämää, eikä vaikkapa Marsissa?

BIOS 1 jakso 1 Vesi on tärkeä elämän olemassaololle aineiden kuljettaja lämpötilanvaihteluiden tasaaja Vesi fotosynteesin raaka-aine hyvä liuotin

BIOS 1 jakso 1 Paine, happamuus ja suolapitoisuus rajoittavat elämän esiintymistä Paine pienenee, kun noustaan vuoristossa ylöspäin. Paine kasvaa, kun siirrytään syvemmälle merenpinnan alapuolelle.

BIOS 1 jakso 1 Auringosta tuleva näkyvä valo ja lämpösäteily pitävät yllä elämää maapallolla • Fotosynteesissä tarvittava energia on peräisin näkyvästä valosta. • Lyhytaaltoinen säteily on elämälle vaarallista. gammasäteet röntgensäteet UV infrapunasäteet mikroaallot radioaallot näkyvä valo 380 nm 750 nm energia lisääntyy aallonpituus kasvaa

BIOS 1 jakso 1 Avainsanat • • • alkuaine elämän organisaatiotasot happamuus hiili lämpötila paine suolapitoisuus säteily valo vesi

BIOS 1 jakso 1 2 2000 -luku – biologian aikakausi Avainsanat • biologia • hypoteesi • luonnontieteellinen tutkimus • perustutkimus • soveltava tutkimus

BIOS 1 jakso 1 Miten biologinen tietämys on kehittynyt? • Keräily- ja metsästystalous: – ravinto- ja lääkekasvien tunteminen – luonnonilmiöiden seuraaminen – eläinten käyttäytyminen • Maatalouteen siirtyminen: – kasvien ja eläinten hyödyntäminen

BIOS 1 jakso 1 Elämää tutkitaan monista eri näkökulmista • Biologian tutkimusalat voidaan jakaa eri ryhmiin sen mukaan, mitä eliöryhmää tai mitä elämään liittyvää ilmiötä tutkitaan. Mikrobiologia Sienitiede Kasvitiede Eläintiede Biologia Biokemia Molekyylibiologia Solubiologia Genetiikka Taksonomia Anatomia Fysiologia Etologia Ekologia

BIOS 1 jakso 1 Tieteellisessä tutkimuksessa tarvitaan luovuutta ja uutteruutta havainto, ongelma olemassa olevaan tietoon tutustuminen hypoteesin muodostus tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen tiedon keruu tiedon käsittely ja hypoteesin testaus johtopäätösten teko ja hypoteesin hyväksyminen tai hylkääminen tiedon julkaiseminen Tulokset eivät vastaa hypoteesia

BIOS 1 jakso 1 Mihin tutkimus johtaa? • Biologinen tutkimus voi olla – perustutkimusta, esimerkiksi sademetsien lajiston kartoitusta – soveltavaa tutkimusta, esimerkiksi uusien lääkkeiden kehittämistä

BIOS 1 jakso 1 Mihin biologiaa tarvitaan? • • • omasta terveydestä huolehtiminen omasta elinympäristöstä huolehtiminen ravinnontuotanto metsätalous lääketiede useat harrastukset

BIOS 1 jakso 1 Avainsanat • • • biologia hypoteesi luonnontieteellinen tutkimus perustutkimus soveltava tutkimus

3 Eliömaailman luokittelu jäsentää elämän monimuotoisuutta Avainsanat • alkueliö • alkueläin • arkki • bakteeri • eläin • esitumallinen • jäkälä • kasvi • laji • levä • luokittelu • samansyntyinen • samantoiminen • sieni • tumallinen BIOS 1 jakso 1

BIOS 1 jakso 1 Eliömaailman luokittelujärjestelmässä on monta tasoa • Laji on luokittelun perusyksikkö. • Lajin määritelmä Samaan lajiin kuuluvat yksilöt pystyvät lisääntymään keskenään ja niiden jälkeläiset ovat lisääntymiskykyisiä.

BIOS 1 jakso 1 Eliöiden tieteellisessä luokituksessa on seitsemän tasoa susi Canis Lupus LAJI päivänkakkara Leucanthemum vulgare koirat Canis SUKU päivänkakkarat Leucanthemum koiraeläimet Canidae HEIMO asterikasvit Asteraceae petoeläimet Carnivora LAHKO Asterales nisäkkäät Mammalia LUOKKA kaksisirkkaiset Magnoliopsida selkäjänteiset Chordata eläimet Animalia PÄÄJAKSO KAARI KUNTA siemenkasvit Magnoliophyta kasvit Plantae

BIOS 1 jakso 1 Mitä hyötyä on siitä, että kaikki eliömaailman lajit tunnetaan ja luokitellaan? • Tieteellinen tutkimus • Luonnonvarojen hyödyntäminen • Luonnon monimuotoisuuden suojelu

BIOS 1 jakso 1 Eliömaailma voidaan jakaa kuuteen kuntaan Esitumalliset • yksisoluisia • perintöaines solulimassa • vähän soluelimiä • solut pieniä Tumalliset • perintöaines tumakotelon sisällä • solussa useita erilaisia soluelimiä • solut suuria

Arkit ja bakteerit ovat eliömaailman vanhimmat kunnat BIOS 1 jakso 1 • Arkit muistuttavat enemmän tumallisia eliöitä kuin bakteereja. • Molemmissa on sekä omavaraisia että toisenvaraisia lajeja. • Osa happea vaativia ja osa hapettomissa oloissa eläviä. • Tumallisilla eliöillä ja arkeilla ollut yhteinen kantamuoto.

BIOS 1 jakso 1 Eliöiden luokittelussa käytetään apuna useita keinoja • Luokittelu perustuu lajien sukulaisuussuhteisiin. kromosomeja proteiineja anatomisia rakenteita verrataan DNA: ta käyttäytymistä yksilönkehitystä

BIOS 1 jakso 1 Avainsanat • • alkueliö alkueläin arkki bakteeri eläin esitumallinen jäkälä kasvi • • laji levä luokittelu samansyntyinen samantoiminen sieni tumallinen

BIOS 1 jakso 1 Elämän monimuotoisuus ilmenee monella 4 tasolla Avainsanat • biodiversiteetti • biomi • biotooppi • ekosysteemien monimuotoisuus • lajinsisäinen eli geneettinen monimuotoisuus

BIOS 1 jakso 1 Monimuotoisuudella tarkoitetaan elämän erilaisuutta • bios – elämä • diversus – erilainen Monimuotoisuuden tasot Ekosysteemien monimuotoisuus biodiversiteetti – elollisen luonnon monimuotoisuus Lajien monimuotoisuus Lajin sisäinen eli geneettinen monimuotoisuus

BIOS 1 jakso 1 Ekosysteemien monimuotoisuus • perustuu elottoman luonnon vaihteluun maapallolla • ympäristöolot muuttuvat ajan mukana § ekosysteemi eliöiden ja elottoman luonnon muodostama kokonaisuus § biomi suurekosysteemi, esim. sademetsä, havumetsä § biotooppi alue, jossa valo, lämpö, kosteusolot ja maaperä ovat samankaltaiset

BIOS 1 jakso 1 Lajien monimuotoisuus • helpoimmin nähtävä monimuotoisuuden taso • tietyssä ekosysteemissä (esim. havumetsä) elävien lajien määrä • suurinta sademetsissä • vähenee karuissa olosuhteissa

BIOS 1 jakso 1 Lajin sisäinen monimuotoisuus • saman lajin populaatioiden ja yksilöiden välillä on eroja eli muuntelua • aiheuttajana ovat perintötekijät ja ympäristö • lisää lajin sopeutumis- ja selviytymiskykyä muuttuvissa olosuhteissa

BIOS 1 jakso 1 Elämän monimuotoisuus eli biodiversiteetti Ekosysteemin monimuotoisuus Lajien monimuotoisuus Lajinsisäinen monimuotoisuus Määritelmä Erilaisia elottoman luonnon ja eliöyhteisön muodostamia toiminnallisia kokonaisuuksia Lajien määrä ja yksilörunsaus erilaisissa ekosysteemeissä • Yksilöiden erilaisuus populaatiossa eli muuntelu • Saman lajin populaatioiden väliset erot Aiheuttajat Elottoman luonnon ympäristötekijöiden vaihtelu eri alueilla • Ympäristön vaihtelevuus • Lajien sopeutuminen • Mutaatiot • Suvullinen lisääntyminen Merkitys Lisää monimuotoisuutta. Vakauttaa ekosysteemiä, vähentää kilpailua ja tehostaa ympäristöresurssien käyttöä. Auttaa lajeja ja populaatioita selviytymään muuttuvissa ympäristöoloissa.

BIOS 1 jakso 1 Järjestyneisyys takaisin