Billy Wilder One two three 1961 Berliinin ilmasilta

Billy Wilder One, two, three (1961)

Berliinin ilmasilta • 20. 6. 1948 D-markka länsialueilla ml. Länsi-Berliini > NL saartaa Länsi-Berliinin ja oman vyöhykkeensä 24. 6. 1948 -5. 5. 1949 • GB, US toimittavat elintarvikkeet ja polttoaineet koneitse • Länsivyöhykkeen ja länsimiehittäjien suhteet lämpenevät • NL-alueesta perustetaan Saksan demokraattinen tasavalta DDR 7. 10. 1949 Kenraali Lucius D. Clay Reichsmarkit vaihdetaan D-markkoihin

C 47 –kuljetuskoneita, kussakin 190 jauhosäkkiä, saapumassa. Tempelhofin lentokentälle 2. 7. 1948

Saksan liittotasavalta 1949 • • • Länsivallat kehittävät omaa miehitysaluettaan demokratiaksi 1. liittokansleri kristillisdemokraatti Konrad Adenauer (1876 -1967) – länsisuuntaus, aktiivinen pyrkimys sovintoon Ranskan kanssa 1950 lähtien Länsi-Saksan integroiminen länteen tärkeämpi kuin yhdistäminen NATOn jäsen > 1955 virallisesti suvereeni valtio Länsi-Saksa teollistuu uudelleen talousihme: Ludwig Erhard (18971977): liberaali talouspolitiikka yhdistettynä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden pyrkimykseen Adenauer allekirjoittaa Saksan sopimuksen, joka muotoilee paluun suvereniteettiin (Bonn 26. 5. 1952)

DDR eristäytyy (1950 -luvun alku)

Itä-Berliinin kansannousu 17. 6. 1953 • • NL-vyöhykkeellä 1945: stä lähtien suuntana suunnitelmatalous, maareformit panostus raskaaseen teollisuuteen kulutushyödykepula > muuttoliike länteen Sosialistisen yhtenäisyypuolueen (SED) pääsihteeri Walter Ulbricht julistaa päämääräksi sosialismin 1952 toukokuussa 1953 nostetaan teollisuusnormeja n. 10 % tyytymättömyys, lakkoliike, vaatimus demokratiasta > kansannousu, jonka NL: n joukot kukistavat

Muuttoliike DDR: stä länteen • raja sulkeutuu muualla kuin Berliinissä 1950 -luvun loppuun mennessä • 1957 lähtien ”Republikflucht” vankeudella rangaistava teko (jopa 3 vuotta) • 1949 -1961: miltei 3 miljoonaa lähti DDR: stä

Menneisyyden käsittely: ”Adolf who? ” 1) kokijasukupolvi, syntynyt 1900 -luvun alussa: aikuisia 1930 -40 -luvulla – tarve unohtaa 2) sotapoikasukupolvi: syntynyt 1920 -luvulla, kasvanut natsien ja sodan aikaan, aikuinen uudelleenrakennuksen aikaan - tarve unohtaa • 3) sodan jälkeen syntyneet (1940 -luvulla): aikuisiksi 1960 -luvulla – voimakas tarve selvittää > reaktio edellisiä sukupolvia vastaan • 1945 -1960 -luvun loppu: ”pahat natsit”, ”paha SS”, ”hyvät tavalliset ihmiset” = käsitys saksalaisista natsismin uhreina • One, two, three: satiiria tästä asenteesta

One, two, three (115 min) • perustuu Ferenc Molnárin samannimiseen näytelmään, jonka BW oli nähnyt Berliinissä 1928 • dialogit BW ja IAL Diamond • filmattiin Berliinissä kesäsyyskuussa 1961 • kesken filmauksen 13. 8. 1961 Berliinin muuri > aihepiiri traaginen • uudelleen levitykseen 1985 • Suomessa sensuroitu poliittisista syistä 1960 luvulla – ensi-ilta v. 1987

James Cagney (1899 -1986) F. R. Mac. Namara • • • varieteetausta: tanssi, laulu maineeseen elokuvalla The public enemy (1930, ohj. Wellman, naistähti Jean Harlow) useita gangsterirooleja 1930 -50 luvulla, mm. Angels with dirty faces (1938, ohj. Michael Curtiz; Humphrey Bogart, Ann Sheridan), The Oklahoma Kid (1939, ohj. L. Bacon; Humphrey Bogart); Kiss Tomorrow Goodbye (1950, ohj. Gordon Douglas) Oscar: M. Curtiz, Yankee Doodle Dandy (1942) muusikkoelämäkerta Milos Forman, Ragtime (1981)

Horst Buchholz (1933 -2003) Otto Ludwig Piffl • kv. maine: Kurt Hoffmann, Die Bekenntnisse der Hochstaplers Felix Krull (1957, Liselotte Pulver) – Golden Globe • Joshua Logan, Fanny (1961, Leslie Caron, Maurice Chevalier) • 1969 -1973 Yhdysvalloissa, teatteria, filmejä • 1973 saks. ja amer. tvsarjoja (mm. Derrick) • 1993 Wim Wenders, In weiter Ferne, so nah! (Bruno Ganz, Nastassja Kinski, Peter Falk) - Cannes, Gd Prix du Jury

Liselotte (Lilo) Pulver (1929 -) Fräulein Ingeborg • • • Bernin konservatorio, teatteriura Douglas Sirk, A time to love and a time to die (1958, John Gavin) Kurt Hoffmann, Das Wirtshaus im Spessart (1958) Alfred Weidenmann, Buddenbrooks 1 -2 (1959, Hanns Lothar, Lil Dagover) Jacques Rivette, La religieuse (1966; Anna Karina) One, two, threessa saksalainen Fräuleinwunder (pitkä, vaalea, itsevarma) – suosittu käsite 1950 luvun USAssa

Hanns Lothar (1929 -1967) Schlemmer • Hanns Lothar Neutze • saksal. filmeissä 1942 -, tv: ssä • Konrad Hofmann, Buddenbrooks 1. 2 (1959)

Arlene Francis (1907 -2001) Phyllis Mac. Namara • • Arlene Kazanjian teatteriura filmiin 1932 tv 1950 -luvulta: 19601983 The Arlene Francis Show • BW, Fedora (1978, William Holden, Hildegard Knef)

Pamela Tiffin (1942 -) Scarlett Hazeltine • • • kv. filmiura 1960 -luvulla ja 1970 luvun alussa The Pleasure Seekers (1964, ohj. Jean Negulesco; Ann-Margret, Tony Franciosa) Oggi, domani, dopodomani (1965, ohj. E. De Filippo; Marcello Mastroianni, Virna Lisi) Harper (1966, ohj. J. Smight; Paul Newman) Protagonisti, I (1968, ohj. Marcello Fondato; Sylva Koscina) Straziami, ma di baci saziami (1968, ohj. Dino Risi; Nino Manfredi, Ugo Tognazzi) Oggi, domani…

Musiikki • musiikki André Previn • Aram Hatšaturjan (1903 -1978): Sapelitanssi baletista Gajane (1942/1957) – neuvostopatrioottinen baletti Armeniasta • Fritz Löhner-Beda (1883 -1942): saks. sanoitus Ausgerechnet Bananen (1924, Claire Waldoff; Josephine Baker) < Yes, We Have No Bananas, F. Silver ja I. Cohn)