Berlin Berlin Elokuvan Berliini 12 9 10 JT

Berlin, Berlin! Elokuvan Berliini 12. 9. -10. JT 120 Ke klo 18 -20

Walther Ruttmann 1927

Berliini ja Cölln • kauppateiden risteys Spree-joella (Reiniltä Oderille, Itämereltä Välimerelle) • asutusta antiikin aikana (germaanit), sitten 500 -600 -l: lla slaavit • P. Saksalais-roomalaisesta keisarikunnasta germaanista kieltä puhuvia kauppiaita, perustavat kaksi kauppapaikkaa: Cöllnin (Spreen saarelle) ja Berliinin (Spreen oikealle rannalle) 1100 -l: n viim. kolmanneksella • Brandenburgin maakreivit antavat kaupunkioikeudet: 1228 -1230 Berliini (ensimaininta asiakirjoissa 1244) ja Cölln [< slaav. kolne ‛suo’? < lat. colonia ‛siirtokunta’ < Köln (asukkaita Kölnistä)] (ensimaininta asiakirjoissa 1237) samaan aikaan • Cöllnin ja Berliinin yhdistää alusta pitäen ylityspaikka Mühlendamm • Hohenzollernit Brandenburgin maakreiveiksi ja vaaliruhtinaiksi 1417 • Berliini-Cöllnistä vaaliruhtinaiden residenssikpki 1472

Spandaun portti P. Hengen kappeli ja luostari Mariankirkko Berliini Oderbergin portti Fransiskaaniluostari Dominikaaniluostari Nikolainkirkko 1230 Stralaun portti Cölln Myllypato (Mühlendamm) Spree Pietarinkirkko (Petrikirche) Teltow’n portti Köpenickin portti

Vaaliruhtinaskunnan residenssistä Preussin kuningaskunnan pääkaupungiksi • Westfalenin rauhassa 1648 vaaliruhtinaat laajentavat alueitaan > poliittinen merkitys edellyttää eurooppalaistasoista residenssiä • Berliini-Cöllniä laajentavat ja rakentavat Fredrik Vilhelm “Suuri Vaaliruhtinas” (1620 -1688, hall. 1640 -), Fredrik I (1657 -1713), Brandenburgin vaaliruhtinas (1688 -) ja Preussin kuningas (1701 -) • mahtava linnoitus; Neu-Cölln am Wasser, Friedrichswerder, esikaupungit kaupunginmuurin ulkopuolella (Spandaun esikaupunki Spandaun portin edessä, Yrjön esikaupunki Yrjön portin edessä, Stralaun, Köpenickin, Teltow’n eli Leipzigin esikaupungit, Dorotheenstadt; Friedrichstadt)

Stralaun portti Luostarikirkko Yrjön portti (Georgentor) Mariankirkko Spandaun portti Raatihuone Nikolainkirkko Myllypato Köpenickin portti Pyhän Hengen kirkko Kaupunginmuuri Linna 1443 -1451 Pietarinkirkko Tuomiokirkko 1345 Kerttulin portti (Gertraudentor) Unter den Linden 1647

Berliini-Cölln 1685 (Lavigne) Spandaun esikaupunki Berliini Mariankirkko Cölln Dorotheenstadt Unter den Linden Yrjön esikaupunki Berliinin linna Nikolainkirkko Stralaun esikaupunki Tuomiokirkko Friedrichswerder Myllypato Pietarinkirkko Neu-Cölln am Wasser Köpenickin esikpki

Schönhausenin p. Rosenthalin p. Hampurin p. Uusi portti Oranienburgin p. Berliini 1709 -1800 • 1709: Berlin, Cölln, Prenzlaun p. Friedrichswerder, Kuninkaanp. Dorotheenstadt ja Friedrichstadt yhdistetään kuninkaalliseksi pää- ja Landsbergin p. Brandenburgin p. residenssikaupunki 1735, 1789 -91, 1814 Frankfurtin p. Berliiniksi Dorotheenstadt • linnoituslaitteet puretaan Friedrichswerder Luisenstadt 1734 lähtien, rakennetaan Potsdamin p. Stralaun p. uusi “aksiisimuuri” 1734 -Anhaltin p. Friedrichstadt Sleesianp. 1691 1737 (= verotusalueen muuri), jonka sisällä myös Kottbusin p. Köpenickin p. Hallen p. esikaupunkeja: pinta-ala 1 330 ha (1737).

Berliinin kasvu 1800 -luvulla 1 • pinta-ala 1841 35. 1 km 2, asukkaita miltei puoli miljoonaa • 1800 -luvun toisella puoliskolla Berliini kehittyy merkittäväksi teollisuuskeskukseksi (erityisesti raskas teollisuus: koneitten ja rautatiekaluston tuotanto) • väestö kasvaa muuttoliikkeen kautta • V: sta 1871 yhdistyneen Saksan keisarikunnan pääkaupunki

Saksan keisarikunnan perustaminen Versaillesin peilisalissa 18. 1. 1871 Kruununprinssi Fredrik Keisari Vilhelm I Otto von Bismarck A. von Werner

Berliinin kasvu 1800 -luvulla 2 • • • 1830: 247 500 asukasta • 1861 1850 418 733 1871 824 484 1877 1 milj. 1905 2 milj. naapurikuntien liitos 1861: pinta-ala n. 60 km 2 • 1915: 65, 72 km²

Keisarikunnan pääkaupunki 1871 -1918 • 1800 -luvun lopussa ja 1900 luvun alussa Euroopan johtavia teollisuuskeskuksia • Euroopan tiheimmin asuttu suurkaupunki • hyvä liikenneverkosto, v: sta 1851 kaupunkirataverkko (Stadtbahn); maanalainen (suurimmaksi osaksi maanpäällinen) 1902 • keisarien Vilhelm I (1797 -1888, hall. 1871 -) ja Vilhelm II (18591941, hall. 1888 -) aikainen vuokrakasarmialue Euroopan jopa 1000 henkeä/ha; kurjat elinolosuhteet > sosiaaliset ongelmat • edistyksellistä sosiaalilainsäädäntöä Vilhelm II: n aikana: 1891 sunnuntaityö kielletään, työpäivä 11 h • keisarikunnan luokkaerot suuret, vanhentunut käsitys valtiosta • säätykierto heikko, parlamentarismi rajoitettu

Berliinin keskusta (Mitte) 1899 Hackescher Markt 1750 Mariankirkko Alexanderplatz 1805 Berolinan patsas 1895 Tuomiokirkko 1894 -1905 Unter den Linden Rotes Rathaus 1869 Linna 1540 -1595, Nikolainkirkko 1698 -1716, 1845 -1853, 1890 -l. Pietarinkirkko

Länsi 1899 Brandenburger Tor Tiergarten 1535 Zoologischer Garten 1844 Potsdamer Platz

Berliini 1918 -1919 • • 1914 -1918: I maailmansota 9. 11. 1918: Vilhelm II luopuu kruunusta ja pakenee Hollantiin (Doorn) 11. 1918: Saksa antautuu taloudellisten ja sotil. resurssien täysin loputtua - armeija “voittamaton” > oikeistolainen myytti kotirintaman (sosialistit, juutalaiset jne. ) petoksesta nälänhätä Berliinissä yleislakko, maata hallitsee Kansankomissaarien neuvosto marraskuu 1918 -tammikuu 1919 (SD Friedrich Ebert 1871 -1925), tasavallan 1. presidentti 1919 -1925 tammikuu 1919: spartakistikapina (Karl Liebknecht ja Rosa Luxemburg, Saksan kommunistipuoleen perustajat), valtion joukot kukistavat (Liebknecht ja Luxemburg murhataan) 15. 1. 1919 19. 1. 1919 kansalliskokouksen vaalit, kk siirtyy Weimariin, jossa luodaan tasavaltalainen, parlamentaarinen valtiomuoto (> “Weimarin tasavalta”) uusi vasemmistopuolueiden (paitsi sosiaalidemokraatit) järjestämä yleislakko maaliskuussa 1919, kommunistipuolueen kapina, useiden päivien aseelliset taistelut, kukistetaan

Weimarin tasavallan aika 1919 -1933 • • oikeistolaisen Kappin vallankaappausyritys (upseerit) maaliskuussa 1920, kukistetaan ammattiliittojen tuella Versaillesin rauhansopimus 1919: Saksa “ainoa sotasyyllinen”; menettää 13% alueistaan, 12. 5% väestöstään, 16% hiilikentistään, puolet rauta- ja terästeollisuudestaan, kaikki siirtokuntansa; raskaat sotakorvaukset ympärysvalloille korvausten maksu myöhässä 1922 > Belgia ja Ranska miehittävät Ruhrin alueen > passiivinen vastarinta, tuotanto pysähtyy > Saksan talous romahtaa > ennätysinflaatio (marraskuussa 1923 leipä maksoi 200 000 000 markkaa); Stresemannin rahareformi (raha ”leikataan”) > talous kuntoon, mutta keskiluokka köyhtynyt 1920 -luku suureen lamaan asti nousukautta Berliini: suuret rakennusprojektit, esim. Alexanderplatzin uudistaminen; SBahnin rakentaminen 1926 - (“Weltstadtgeist”) alueliitokset 1920 > Suur-Berliini, jonka kokonaispinta-ala 878, 1 km 2, n. 3, 9 milj. asukasta vilkas tiede-, taide- ja huvielämä elokuva niittää mainetta (Babelsbergin studio, Ufa-tuotantoyhtiö: F. Lang, Metropolis 1926, J. von Sternberg, Der blaue Engel 1930)

Mühlendamm Nikolaink. Molkenmarkt Mitte, 1920 Rotes Rathaus Kaiser-Wilhelm-Str. Mariank. Königstrasse Seurakuntakirkko (Parochialkirche) Bhf Alexanderpl. Tietzin tavaratalo Berolina 1895 Poliisin päämaja (Polizeipräsidium) 1889 -90 Alexanderstrasse Alexanderplatz

Alexandertalo Berolina-talo Bhf Alexanderpl. Königstrasse Tietzin tavaratalo

Walt(h)er Ruttmann 1887 -1941 • maalaustaiteen ja arkkitehtuurin opintoja • elokuvantekoon 1921 lähtien: absoluuttisen/abstraktin elokuvan suuntaus (< futurismi, italialaiset edelläkävijöitä) – liike ja vauhti tyypillisiä oman ajan ilmiöitä R: n mielestä • musiikin ja kuvien saumaton liittäminen toisiinsa; geometristen muotojen liike • Muita suunnan edustajia: Viking Eggeling (1880 -1925), Hans Richter (1888 -1976), Oskar Fischinger (1900 -1967) Lichtspiel Opus 1 (1921): värillisten muotojen liike musiikin kanssa Useita muita animaatiofilmejä (yhteistyö mm. Fischingerin kanssa) Haluaa luoda sinfonian todellisen maailman näkymistä > Berlin, die Sinfonie der Grosstadt (1927) Natsien aikana propaganda- ja mainosfilmejä, eristäytyy yhä enemmän

Berlin, die Symphonie der Großstadt 1927 (65 min) • Suurkaupungin kiihkeän elämän kuvaus dokumenttifilmin keinoin: 1926 Alberto Cavalcanti Rien que les heures (Pariisi), 1927 M. Kaufman – I. Kopalin, Moskva • 24 h Berliinin elämää viidessä näytöksessä • kuvaus (Karl Freund) kestää kuukausia, piilokameran käyttö luonnollisuuden säilyttämiseksi • musiikin (Edmund Meisel, 1894 -1930, musiikki mm. Eisensteinin Panssarilaiva Potemkin 1925) ja kuvan yhdistäminen • leikkaus: vaikutteita mm. Dziga Vertovin (1896 -1954) ja Eisensteinin agitatorisista filmeistä, joissa leikkaus keskeinen • koneromantiikka: veturit, tehdaslaitokset • suurkaupungin energia ja dynamiikka • suuri yleisömenestys • vaikuttaa esim. Mario Camerinin Le rotaie (Kiskot) 1929, Leni Riefenstahlin teoksiin