Anneli Etelpelto OPPIMINEN JA OPPIMISKSITYKSET Yksilllisest yhteislliseen ja

Anneli Eteläpelto OPPIMINEN JA OPPIMISKÄSITYKSET: Yksilöllisestä yhteisölliseen ja mielekkääseen oppimiseen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 1

Luentorunko I) Oppimiskäsitysten historiaa ja pedagogisia seuraamuksia II) Oppimisen sosio-emotionaalinen luonne III) Työssä oppiminen ja ammatillinen identiteetti Peilauksia uuteen OPSiin ja siitä käytyyn keskusteluun JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2

I) Oppimiskäsitysten historiaa: -behaviorismi (ulkoinen) -kognitiivinen (sisäinen) -konstruktivismi (sisäinen) -sosiaalinen (sosio-kulttuurinen) -emootiot oppimisessa (sis. & ulk. ) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 3

Oppimiskäsitysten historiaa Behaviorismin taustaoletuksia: -aistihavainnot rekisteröi ympäristöä ja kokemukset piirtää jälkiä (Locke, 1600) -syntyviä mielteitä assosioidaan (Herbart, 1700 -1800) ”Tieto upotetaan sieluun samoin kuin sitä paperillekin painetaan” (Comenius, 1657) > Opetus tiedon siirtämistä opettajalta oppilaalle - Ihmisellä kuitenkin myös ’yleisiä kykyjä’ kuten muisti, ajattelu, tahto, joita voidaan parantaa sopivilla harjoituksilla (latina, geometria) ~ ensimmäinen teoria opitun siirtovaikutuksesta (transfer) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 4

Behaviorismi (1900 -1970): • • Korostaa oppimisen ulkoista säätelyä Perustana eläinkokeet ja assosiaatio-oppimisen malli Yritys – erehdys -oppimista Käyttäytymisen muovaaminen valikoivan palkitsemisen / rangaistusten avulla (operantti ehdollistaminen) • Ärsyke-reaktio-ketjujen (assosiaatiot) rakentamista • Oletus että kokonaisuudet rakentuu (itsestään) osista • Ohjelmoitu opetus: ärsykkeet pieninä palasina > oppilaan reaktio > palkkio / ei palkkiota / rangaistus JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 5

Behaviorismin seurauksia opetukseen • Opetussuunnitelma pysyväksi • Kokonaisuudet rakennetaan osista • Oletus, että opitut taidot siirtyvät automaattisesti uusiin yhteyksiin (lateraalinen transfer /siirtovaikutus) • Motivaatio luodaan ulkoisilla palkkioilla • Ei-toivotusta käytöksestä rangaistuksia Vertaa lehtikirjoitukseen ’On monia hyviä tapoja oppia’ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 6

Behaviorismin kritiikkiä: - Ei toimi ymmärtämistä painottavassa oppimisessa - Ei edistä sisäistä (sisäistä) motivaatiota - Ei vahvista itsearviontia ja itsesäätelyä (metakognitio) - Opitun siirtovaikutus heikkoa - Rangaistukset emotionaalisesti (tunnelämän) ja minäkäsityksen kannalta kyseenalaisia ja vahingollisia Katso lehtikirjoitus ’Kuritusväkivalta on lapsille aina haitallista’ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 7

Konstruktivistinen ja kognitiivinen suuntaus • muistitaidon perinne jo Antiikissa • aisti-informaatio muokataan ’ymmärrettävään’ muotoon Pragmatistinen filosofia (W. James, 1900 -l): • Käyttäytymismuodot palvelee yksilön ja lajin kehitystä • Yksilöiden maailmankuvassa elinympäristöt, kulttuuri, arvot Progressiivinen pedagogiikka (John Dewey, 1859 -1952) - Ihminen on aktiivinen ja utelias toimija - Oppiminen on ongelmanratkaisua - Uudet tilanteet virittävät aiemmin opittua - Omaa toimintaa koskevan arvioinnin (reflektio) pohjalta oppija rakentaa ja korjaa käsityksiään JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 8

Progressiivisen pedagogiikan seuraamukset opetukseen • Oppiminen tulisi ankkuroida oppijalle mielekkääseen arkitodellisuuteen (kontekstuaalisuus) • Parhaiten opitaan ongelmista, jotka heräävät oppijalle itselleen ja jotka hän itse ratkaisee (sisäinen motivaatio) • Oppijan oma aktiivisuus (toimijuus) keskeistä Uuden OPSin oppimiskäsityksen kanssa samansuuntainen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 9

Konstruktivistisen ja kognitiivisen suuntauksen taustalla (sisäinen säätely) Rationalismi manner-Euroopassa (1900 -l. ): - Havainnot organisoituvat uudelleen, oivallus ja ongelmanratkaisu oppimisen tärkein muoto Katso Lentävä kurpitsa satukirjaa, miten siinä: - oivallusta ja ongelmanratkaisua edistetään ohjauksella? - minuuden kasvu liittyi oppimiseen? ’Ajattelen, siis olen olemassa’ (rationalismi, Descartes) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 10

Kognitiivinen psykologia vaikutti voimakkasti • Ihmisen havaitseminen on aktiivista ja valikoivaa toimintaa • Yksilön aikaisempi tieto (tietorakenteet, skeemat, sisäiset mallit) ohjaavat uuden oppimista • Erilaiset kognitiiviset strategiat = tavat organisoida ja käsitellä tietoa tärkeitä oppimistulosten kannalta • Metakognitio (reflektio): 1) tietoisuus omasta toiminnasta, 2) ymmärrys erilaisista tiedon käsittelytavoista sekä 3) kyky valvoa, säädellä ja ohjata omaa oppimista tärkeää – >> ’Oppimaan oppiminen’ painottuu voimakkaasti uudessa opetussuunnitelmassa Katso keskustelua ’Uuden OPSin pohjalta sinnikkyydestä ja itseohjauksesta. ’ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 11

Oppimisen tilannesidonnaisuus korostui 1990 Opitun siirtyminen tilanteesta toiseen ei ole helppoa - Tila, paikka, tilanne (situation, site) on tärkeä oppimisen kannalta (Lave & Wenger, 1991) - Oppimisen tavoitteet, keinot ja ratkaisut vaihtelevat tilanteen mukaan (koulu, työ, vapaa-aika, media) - Muistot liittyvät aikaan ja asiayhteyteen (joulu, kesä) sekä tunteisiin ja mielentilaan (iloinen, surullinen) Tunteiden roolia oppimisessa korostetaan uudessa OPSissa: Etsi, millaisia tunnesanoja! JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 12

Konstruktivistinen käsitys oppimisessa (yhteenvetoa yksilökonstruktivismista) • Oppija rakentaa aktiivisesti tietoaan, ei vain passiivisesti ota sitä vastaan • Oppija tulkitsee aina yksilöllisesti • Oppijan aikaisempi tieto vaikuttaa ja otettava huomioon • Sisäinen motivaatio (flow) kestävämpi kuin ulkoinen • Oppiminen on tilannesidonnaista • Metakognitiot (tieto, valvonta, säätely) tärkeitä oppimisessa • Ymmärtäminen korostuu (ei ’ulkomuisti’) Uusi OPS: Oppija on aktiivinen toimija, joka…. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 13

Uusien opetussuunnitelmien oppimiskäsitys Oppija on aktiivinen toimija, joka yhdessä muiden kanssa…’ suunnittelee, asettaa tavoitteita ja arvioi oppimistaan ja valitsee oppimisen tapoja… http: //www. oph. fi/ops 2016 http: //www. oph. fi/download/163781_esiopetuksen_opetussunnitelman_ perusteet_2014. pdf Oppimiskäsitys, s. 16 http: //www. oph. fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelm an_perusteet_2014. pdf Oppimiskäsitys, s. 17 http: //www. oph. fi/download/167162_aikuisten_perusopetuksen_opetuss uunnitelman_perusteet_2015. pdf Oppimiskäsitys, s. 16. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 14

Mitä on toimijuus (agency)? - Aktiivisuutta, aloitteellista toimintaa, muutoksen tekemistä - Autonomiaa, valtaa (power to) ja vaikutusmahdollisuutta - (Oikeiden) valintojen tekoa > elämänhallintaa - Hiljaista tai äänekästä vastarintaa, vaikuttamista, kannanottoa - Kollektiivista kamppailua olosuhteiden parantamiseksi www. jyu. fi/toimijuuskirja JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2. 11. 2020 15

Oppimisen ja ohjauksen ’suuret teoriat’ Piagetin älyllisen kehityksen teoria - konstruktivistinen, yksilökehitystä kuvaava ’Ajattelun kehitystaso otettava huomioon opetuksessa’ Vygotskyn sosio-kulttuurinen teoria -kuvaa oppimisen sosiaalista luonnetta -kielen merkitys korostuu Kehitys tapahtuu ensin sosiaalisella, sitten yksilöllisellä tasolla: ’Opetuksen tulisi edistää kehitystä, ei seurata sitä’ ’Lähikehityksen vyöhyke rakentuu ohjauksessa’ Uudessa OPSissa korostuu sosio-kultturinen lähestymistapa JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 16

II) Oppimisen sosio-emotionaalisuus Historiallista taustaa: • Oppimisen kohde määrittyy sosiokulttuurisesti: aika, paikka, tavat, traditiot ja perinteet ohjaavat sosiaalistumista (Vygotsky, 1900 -l alku) • Oppimiskäytännöt vaihtelevat ajassa ja kulttuurihistoriallisesti, esim. oppipoika-mestari > tekstit > virtuaaliympäristöt • Kehitys tapahtuu (vertaistyhmän) sosiaalisessa vuorovaikutuksessa (Piaget, 1900 -l alku) • Ihmisen minä (self) ja tietoisuus (mind) ovat sosiaalisia tuotteita; persoonallinen (I) ja sosiaalinen (me) minä ~ identiteetti (Mead, 1930 -40) > sosiaalipsykologia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 17

’Sosiaalinen käänne’ oppimis- käsityksissä ja -tutkimuksessa 1990 -luvun lopulta lähtien - Oppimisen kontekstuaalinen ja sosio-kulttuurinen luonne tunnustettiin laajasti - Oppimisen tutkimuksessa siirryttiin laboratorioista autenttisiin ympäristöihin (luokkahuone, työyhteisöt) - Yhteistoiminnallisen ja yhteisöllisen oppimisen prosessit huomion kohteeksi (dataa videokameralla) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 18

Miksi? Mihin sosiaalisuutta tarvitaan? • Yhteiskunnallinen tilaus: murros, globalisaatio • Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvitaan yhteisöllistä osaamista & sosiaalisia taitoja • Sosiaalinen kasvu tapahtuu yhteisöissä • Perinteiset (lasten ja nuorten) lähiyhteisöt rapautuvat > huoli yhteisöllisyydestä (perhe ja suku etäämmällä) • Identiteettityöstä elinikäistä • Virtuaaliset ympäristöt, some, usyhteisöt • Erilaisuus ja monikulttuurisuus voimavaraksi • Yhteistoiminnallinen luovuus > innovatiivisuus JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 19

OPPIMISEN sosiaalinen aspekti Mihin kaikkeen sillä viitataan? I) Yksilön saama apu muilta: Miten ja millä ehdoilla sosiaalinen vuorovaikutus voi edistää yksilön oppimista? (Tästä lisää myöhemmin) II) Liittymistä johonkin tietokulttuuriin: -tiedon sosiokulttuurinen luonne -tieto diskursseina, tietoyhteisöinä III) Työvälineet, merkkijärjestelmät ja kieli oppimisen välittäjinä - ihmiskunnan kollektiivisen osaamisen kiteytymät oppimisen kohteena IV) Oppimisyhteisöjen rakentaminen, yhteisöjen oppiminen, osallistuminen - Oppimisen tilannesidonnaisuus (Lave & Wenger) - Sosiaalisen oppimisen teoria (Wenger) - Mikä on yhteisö (community), miten se oppii (Mercer) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 20

I) Sosiaalinen vuorovaikutus yksilön oppimisen edistäjänä (1/2) MIKSI? Erilaiset selitysmallit (Lehtinen ym. , 2007) A) Parantaa yksilöiden oppimismotivaatiota: kaveri motivoi B) Ryhmäprosessin tärkeys yksilöille: Yhteisöllisyyden ja johonkin kuulumisen kokemus on ihmisen tunne-elämän, persoonallisuuden ja identiteetin kannalta tärkeä. C) Vertaisryhmä kehityksen lähteenä: - erilaiset näkökulmat > tarve koordinoida - kognitiivinen konflikti > ajattelun kehitys (Piaget, post-Piaget) D) Kognitiivisen toiminnan selitysmalli: - tarve eksplikoida ja käsitteellistää ’Selittäessään toisille oppii itse parhaiten’ Sovelluksena mm. ’Reciprocal learning’ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 21

Yhteistoiminnallisen ja yhteisöllisen oppimisen / ohjauksen käytäntöjä / nimityksiä: • • Kollaboratiivinen oppiminen, Comp. Supp. Collab. Lerning Vertaisoppiminen (peer learning) Kooperatiivinen oppiminen Kollektiivinen oppiminen Projektioppiminen Oppimisyhteisö (learning community) (Rogoff) Käytäntöyhteisö (community of practice) (Wenger) Työssä oppiminen (workplace learning, professional and practice-based learning) (Billett) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 22

Kollaboratiivinen oppiminen • yhteiseen tavoitteeseen sitouduttu • luodaan uutta tietoa; ei ainoastaan välitetä olemassa olevaa tietoa • neuvotellaan yhteiset merkitykset • luodaan yhteinen ymmärrys • tulos on enemmän kuin osien summa (1+1 = 3) • työnjako horisontaalista ”selittäminen, artikulointi, argumentointi, merkitysneuvottelut, kognitiivisen taakan jakaminen, tietoisuus omasta ajattelusta” JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 23

Kollaboraatio edellyttää ’yhdessä ajattelua’ esim. tutkivana tai dialogisena puheena Tutkivassa (exploratory) / dialogisessa puheessa: - jokainen esittää oman näkemyksensä - oma näkemys rakentuu toisten ajatuksille - rakentavan kriittisesti - arvioidaan eri näkemyksiä ennen päätöstä - pohditaan yhdessä erilaisia ehdotuksia - esitetään perusteltuja väitteitä ja vastaväitteitä - järkeily on näkyvää ja vuorovaikutteista TÄLLAINEN PUHE ON VAATIVAA ! JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 24

Koulun ryhmätöissä oli eniten: Kumulatiivista puhetta, jossa vain - kootaan kritiikittömästi yhteen erilaisia tiedon palasia - vahvistetaan ja toistetaan muiden puhetta - voidaan rikastaa aiempia käsityksiä - ei selitetä tai perustella omia käsityksiä - ei etsitä oikeutusta omille mielipiteille, ne vain esitetään - ei esitetä eriäviä mielipiteitä Kiistelevää (disputational) puhetta erityisesti nuoremmilla: - esitetään lyhyitä perustelemattomia väitteitä ja vastaväitteitä tyyliin ’eipäs – juupas’ - osapuolet eri mieltä asiasta - päätöksenteko yksilöllistä, ei pyritä yhdessä ratkaisemaan ongelmaa - kilpailuasetelma yhteistyön sijaan JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 25

Miltä laadukas yhteistoiminnallinen oppiminen vaatii oppilailta ja opettajilta? A) Oppilailta vaaditaan: * selkeää kommunikointia ja kysymysten esittämistä * vaihtoehtojen harkitsemista * oman ymmärryksen arviointia * oman näkökulman vertailua toisten näkökulmaan * ajattelun etenemisen näkyväksi tekemistä B) Opettajalta vaaditaan * rohkaisua kysymysten esittämiseen * yhteistoimintaa edistävien (virtuaali) ympäristöjen rakentamista * oikea-aikaista tukea oppilaiden keskinäisille merkitysneuvotteluille * oppilaiden taustatietojen tuntemista C) Oppijayhteisöltä vaaditaan * sosiaalista symmetriaa ~ tasa-arvoa (epävirallinen valta estää) (Rasku-Puttonen, Eteläpelto, Häkkinen & Arvaja, 2003; Hökkä et al, 2014) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 26

Yhteisöllinen oppiminen: Mitä? Missä? *Oppijana on yhteisö: työryhmä, projektiryhmä, pienryhmä, koululuokka, tiimi, käytäntöyhteisö (community of practice), organisaatio, verkosto *Pitkäkestoiset oppimisyhteisöt: Osallisuuden luonne (korkea, kasvava, alhainen) oli vahvasti yhteydessä siihen, mitä opettajaksi opiskelevat oppivat kolmen vuoden aikana ja miten heidän (ammatillinen) identiteettinsä rakentui. Tunnekokemukset olivat voimakkaita ja liittyivät osallisuuteen yhteisössä (Eteläpelto, Littleton, Lahti & Wirtanen, 2005). * Työssä ja työyhteisöissä oppimista välittävät ammatilliset identiteetit ja toimijuus (Eteläpelto, Collin & Saarinen, 2007, 2010; Eteläpelto, Vähäsantanen, Hökkä & Paloniemi, 2014) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 27

Sosiaalisen oppimisen teoria (Wenger, 1998) (1/3) OPPIMINEN on: *ihmiselle tyypillinen olemisen tapa, ei eroa muusta elämästä *merkitysten muodostamista ja kykyä neuvotella merkityksiä *osallistumisen ja esineellistämisen vastavuoroinen prosessi *ajattelua tehdään näkyväksi, tulkitaan, käsitteellistetään *uusien rakenteiden luomista ja entisten uudistamista *kokemuksellista ja sosiaalista: oma kokemus, käytäntöyhteisö *muuttaa identiteettiä (kuka olen), ja kykyä osallistua *yhdistää menneisyyden ja tulevaisuuden: kehityskaaret *yhteisön rajojen kanssa toimimista: rajanylittäjät > luovuus *sosiaalinen energia ja valta: samastuminen, neuvoteltavuus *sitoutumista arvostamiimme asioihin *mielikuvien kanssa toimimista: orientoituminen, reflektointi, tutkiminen *yhteispeliä paikallisen ja globaalin välillä JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 28

Identiteetti-käsitteen ajankohtaisuus • Kasvun ja kehityksen yhteisöllisyys • Identiteetit yksilöllisen ja yhteisöllisen leikkauspisteessä • Juuret sekä sosiaalitieteissä että psykologiassa, erityisesti sosiaalipsykologiassa • Aikuiskasvatuksessa ja sosiokulttuurisessa oppimistutkimuksessa keskeinen • Erotetaan persoonallinen ja sosiaalinen aspekti • Ammatillinen identiteetti määrittyy sosiaalisesti • Myös persoonallinen korostuu lisääntyvästi JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2. 11. 2020 29

OPPIMINEN on identiteetin rakentamista käytäntöyhteisöissä – osallistumisen kautta (Lave & Wenger, 1991; Wenger, 1998) Seuraamukset oppimisen ohjaukseen: Oppiminen luonnollisiin ympäristöihin, oppimis- ja tietoyhteisöihin Oppijan identiteetti ja osallisuus huomion kohteeksi Opettajan rooli: tukea, mallintaa, korjata, avustaa ja valmentaa sekä vahvistaa identiteettejä ja rakentaa inklusiivisia oppimisyhteisöjä. Opettajan rooli sosiaalisten suhteiden ja tunteiden ymmärtäjänä ja säätelijänä korostuu. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 30

Oppimisen kaksi metaforaa (Sfard, 1998): OMAKSUMINEN --- OSALLISTUMINEN Behavioristinen, kognitiivinen ja konstruktivistinen käsitys ovat OMAKSUMIS-metaforan mukaisia (= oppiminen tiedon omaksumisena) Situationaalinen, sosiokulttuurinen ja sosiaalisen oppimisen teoria OSALLISTUMIS-metaforan mukaisia Identiteetti on puuttuva linkki oppimisen ja sosio-kulttuurisen kontekstin välillä. > huomio (itsetietoisiin) tunteisiin: häpeä, ylpeys, arvostus, nolous, syyllisyys, kokemus osallisuudesta Etsi näitä lehtikirjoittelusta! JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 31

Tunteet (emootiot) oppimisessa *) • Oppimissa aina tunteet mukana; niiden laatu ja intensiteetti merkittäviä oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta • Emootiot energisoi, informoi vaarasta, lähestymisen mahdollisuudesta • Positiiviset (ilo, myönteisyys, levollisuus) ja negatiiviset (viha, pelko, levottomuus) tunteet tarttuvat (ope, johtaja) • Negatiiviset tunteet (pettymys, epäoikeudenmukaisuus) voi johtaa aktiiviseen (positiiviseen) vastustukseen • Tieto ja tunne yhdessä johtaa parhaimpaan tulokseen/päätös • Emootioilla vastineet aivotoiminnassa ja fysiologiassa • Tunteiden ilmaisussa huomattavia kulttuurisia eroja *) REAL (Role of Emotions in Agentic Learning at Work), (Suomen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Akatemia & JY)

Tunteet oppimisessa (tutkittua tietoa) • Emootiot vaikuttaa oppijan motivaatioon, sinnikkyyteen ja toimijuuteen >> oppimistuloksiin ja kouluun sitoutumiseen • Oppilaiden havainnot opettajan tunnetilasta & oppilaiden kouluun sitoutumisen vaikuttivat enemmän oppimistuloksiin kuin käytetyt opetusmenetelmät • Opettajan kokema tunnetila yhteydessä hänen havaitsemiseensa, myös muistamiseen, ajatteluun, ongelmanratkaisuun ja motivaatioon • Negatiiviset tunteet alentavat opettajan sisäistä motivaatiota (flow); positiiviset tunteet avartavat ajattelua ja lisäävät pystyvyyden tunnetta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Erilaiset tunteet oppimisessa*) • Uteliaisuuden voima, hämmennys syventäjänä, hämmästys ajatusten järjestäjänä, into ja inspiraatio luovuuden virittäjänä • Oppimista edistävät ilo, toivo, innostus, tyytyväisyys • Pelko, turhautuminen, ahdistus, viha, kyllästyminen, kiinnostuksen puute tukahduttaa oppimista • Itseen (identiteetti) tunteet: nolous, häpeä, ylpeys, syyllisyys • Sosiaalisiin suhteisiin liittyvät positiiviset myötätunto, empatia, luottamus ja rakkaus lähentävät • Kiitollisuus, ihailu, itsensä ylittämisen tunne ja VAU onnellisuuden lähteinä • Ajattelua kapeuttaa eniten pelko yhdistyneenä ahdistukseen ______ *) Rantanen, J. (2013) Tunteella! Voimaa tekemiseen. Helsinki: Talentum. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

III Työssä oppiminen: ammatillinen identiteetti ja toimijuus välittäjinä Miten työssä opitaan? 1) Työtä tekemällä: työkokemuksen oheistuote >rutiinit, kulttuuri 2) Yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa työssä: puhe, neuvottelu 3) Omia työkokemuksia arvioimalla: muutokset, virheistä oppiminen 4) Uutta keksimällä, löytämällä, etsitään uutta, kokeillaan 5) Täydennyskoulutus; peruskoulutus pohjana 6) Harrastukset, ystävät, media, asiakkaat, messut, alan lehdet Työssä oppiminen kietoutuu ammatilliseen identiteettiin ja ammatilliseen toimijuuteen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 35

Mitä ammatillisella identiteetillä tarkoitetaan? ~ elämänhistoriaan perustuva käsitys itsestä ammatillisena toimijana ~ suhde työhön ja ammatillisuuteen ~ millaiseksi työssä ja ammatissa haluaa tulla ~ mihin kuuluu ja samastuu ~ mitä pitää tärkeänä & mihin sitoutuu ~ työtä koskevat arvot & eettiset sitoumukset ~ tavoitteet ja uskomukset ’Kuka olen, mihin kuulun ja mitä tavoittelen työssäni ja ammatissani’ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2. 11. 2020 36

23 v. opettajaopiskelijan kuvaus omasta AI: stä ´Mä pidän kyllä itseäni aika pitkäpinnasena opettajana siinä mielessä että pidän sitä oman persoonankin takia tärkeenä että yrittäis mahdollisimman pitkälle niitä omia sellaisia tunnereaktioita - ellei ne oo siinä tilanteessa sopivia – niin pitää sen työn ulkopuolella. Yks esimerkki, ettet voi laittaa mitään lapsia mihinkään tiettyihin stereotyyppeihin, tai oikeastaan vaikka sä niikun laittaisit, niin sä et saa, se ei saa näkyä sun työssäs. Ja mä toivon että siinä oon jossain määrin onnistunut. Ja sit mä haluaisin olla sellanen, että lapset kokisi mut turvallisena aikuisena että ne pystyis kääntymään mun puoleen asiassa kuin asiassa ja olisi aina aikaa niille lapsille. Ja olis kiinnostusta siihen työhön, et siinä mielessä toivon, että en ikinä oo siinä tilanteessa, että olen unohtanut sen et miksi halusin opettajaksi. En ole opettaja siksi, että haluan olla esillä tai haluan opettaa, vaan et ne lapset, niiden lasten takia ylipäätänsä opettajat on olemassa, eikä mitenkään itseisarvona. ' JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2. 11. 2020 37

Ammatillinen kasvu sidoksissa persoonalliseen kasvuun . . kun oma minuus ja tunteet ovat vahvasti mukana, esim. kasvattajalla, opettajalla, hoitoalalla. Myös vanhemmuudessa! . . luovaa persoonallista panosta ja vahvaa sitoutumista vaativissa taiteellisissa ja tieteellisissä töissä. . . kun vaaditaan moraalisesti ja eettisesti korkeatasoisia toimintatapoja. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2. 11. 2020 38

Opettajan (tunne)työssä tarvitaan nykyisin: > Tilaa ammatilliselle kasvulle ja yhteisölliselle luovuudelle > Tukea identiteettien tuunaukselle (grafting), mentorointia, työnohjausta ja identiteettipajoja Ø Ammatillista toimijuutta (agency) vahvistavaa johtajuutta Ø Myös terveydenhuollossa runsaasti ohjausta. Katso Ohjauskuvio KSSHP JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2. 11. 2020 39

Oppimistehtävänä voitte keskustella ja pohtia: Millainen oppimisen ja ohjauksen käsitys on ’Lentävässä kurpitsassa’! - Millaisena oppiminen ja ohjaaminen siinä ilmenee/näyttäytyy? - Mikä käynnisti ja mikä ylläpiti jatkuvaa oppimista? - Millaisia identiteettien uudelleen neuvotteluja tapahtui ja mistä syystä? - Millaisia tunteita oppija ja ohjaaja näyttävät kokevan? Aineistona: Hellsing, L. & Otto, S. 1981. Lentävä Kurpitsa. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 40

Jos kiinnostaa lukea näistä aiheista lisää: Eteläpelto, A. Collin, K. & Silvennoinen, M. 2013. Simulaatiokoulutuksen pedagogiikkaa. Teoksessa P. Rosenberg, M. Silvennoinen, M. -M. Mattila, J. Jokela (toim. ) Simulaatio-oppiminen terveydenhuollossa, 14 -39. Hki: Fioca. Hökkä, P. , Paloniemi, S. , Vähäsantanen, K. , Herranen, S. , Manninen, M. & Eteläpelto, A. (toim. ). (2014). Ammatillisen toimijuuden ja työssä oppimisen vahvistaminen - Luovia voimavaroja työhön! Jyväskylä University Printing House. Jyväskylä. TÄMÄ LÖYTYY e-kirjana osoitteesta www. jyu. fi/toimijuuskirja JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2. 11. 2020 41