AMPUMARADAT JA YMPRIST AMPUMAHARRASTUSFOORUMIN JSENJRJESTT Sisllysluettelo 1 Johdanto

AMPUMARADAT JA YMPÄRISTÖ

AMPUMAHARRASTUSFOORUMIN JÄSENJÄRJESTÖT:

Sisällysluettelo 1. Johdanto ampumaratojen ympäristövaikutuksiin 2. Kemialliset vaikutukset 3. Meluvaikutukset 4. Jätehuolto 5. Ympäristölainsäädännön pääperiaatteet 6. Ampujan ympäristöopas

Sisällysluettelo 1. Johdanto ampumaratojen ympäristövaikutuksiin 2. Kemialliset vaikutukset 3. Meluvaikutukset 4. Jätehuolto 5. Ympäristölainsäädännön pääperiaatteet 6. Ampujan ympäristöopas

AMPUMARADAT SUOMESSA § Suomessa n. 650 toimivaa ampumarataa – Näistä yli 300 pohjavesialueilla – Jos lasketaan mukaan toimintansa lopettaneet ampumaradat saadaan tulokseksi 2000… 2500 § Ampumaratoja hallinnoivat – ampuma-, metsästys- ja urheiluseurat – kunnat – puolustusvoimat § Aikanaan ”kauas” perustettujen ampumaratojen läheisyyteen on tullut, ja tulee edelleen lisää, asutusta. – Myös luonnonsuojelualueita on perustettu lähelle ampumaratoja

AMPURATALAKI (Eduskunnassa) § Ampumaradan perustaminen ja ylläpitäminen edellyttävät Poliisihallituksen lupaa. (Lisäksi tarvitaan ympäristölupa) § Ampumaratojen luokitus: § Ampumaurheilukeskus, yli 300. 000 laukausta vuodessa § (Tavallinen) ampumarata § Vähäinen ampumarata, alle 10. 000 laukausta vuodessa – ilmoitusmenettely § § Ampumaradalla oltava ratahoitaja, joka valvoo toimintaa ja turvallisuutta Ampumaradalla oltava myös järjestyssääntö

LUOTIASERADAT § § § Kivääri-, pienoiskivääri ja pistooli Paikallaan oleva tai liikkuva maali Valleja ja pintamaata ei pidetä maaperänä vaan ratarakenteena, kun arvioidaan toiminnassa olevan radan maaperän pilaantuneisuutta Lähde: AMPY-raportti

LUOTIPATRUUNA § Luodin massa vaihtelee pienoiskiväärin 2, 6 g: sta metsästyslajien yli 20 g: aan. § Luoti on joko kokonaan lyijyä tai päällystetty vaipalla § Vaippa § § § Luotisydän § § § Kuparia 90… 95 % Sinkkiä 5… 10 % Lyijy 97… 99 % Antimoni 1… 3 % Luodin kokonaismassassa likimäärin § § Lyijy 89 % Kupari 9 % Antimoni 1 % Sinkki 1 % Kiväärin patruunan rakenne. Vasemmalla reunasytytteinen ja oikealla keskisytytteinen patruuna. (Lähde: BAT-raportti)

HAULIKKORADAT § § § Ammutaan lentäviä kiekkoja Skeetissä vaihtuvia ampumapaikkoja on 8, trapissa 5. Haulikkoradan pintamaata ei pidetä maaperänä vaan ratarakenteena, kun arvioidaan toiminnassa olevan radan maaperän pilaantuneisuutta Lähde: AMPY-raportti

HAULIKON PATRUUNA Haulikon patruunan rakenne. Haulit sisältävät lyijyä yhteensä noin 97 %, antimonia noin 1 -3 % ja arseenia 0, 1 -0, 5 %. Lisäksi niissä voi olla pieniä määriä kuparia, sinkkiä ja nikkeliä. Ratapatruunan haulimäärä on max 24 g (lyijyn määrä), haulin halkaisija max 2, 5 mm Metsästyksessä voidaan käyttää suurempia haulimääriä ja haulikokoja. HUOM! Vesilintujen metsästyksessä ei käytetä lyijyhauleja. Haulikkoammunnassa käytettävät savikiekot painavat 110 g ja ovat halkaisijaltaan 110 mm. Kiekot ovat yleensä maalattu oranssiksi, jotta ne näkyvät hyvin. (Lähde: BAT-raportti)

Sisällysluettelo 1. Johdanto ampumaratojen ympäristövaikutuksiin 2. Kemialliset vaikutukset 3. Meluvaikutukset 4. Jätehuolto 5. Ympäristölainsäädännön pääperiaatteet 6. Ampujan ympäristöopas

AMPUMATOIMINNAN KEMIAA Iskemäkohtaan kertyy luoteja, jotka hajoavat osumien voimasta ja rapautuvat. Metalleja vapautuu. Vapautuneet metallit kulkevat veden mukana päätyen syvemmälle maaperään, pohjaveteen tai pintavesiin. Pb Cu Pb Sb As Zn

LUOTIEN IKÄÄNTYMINEN 1/2 Messinkivaippa (kupari ja sinkki) Lyijysydän, sisältää myös vähän antimonia Taustavallissa osumat vaurioittava siellä jo olevia luoteja -> pinta-ala kasvaa -> metallien liukoisuus kasvaa Lyijypinnat hapettuvat, jolloin niihin muodostuu karbonaattisaostumia (=sekundäärimineraaleja) -> lyijyn liukoisuus vähenee

LUOTIEN IKÄÄNTYMINEN 2/2 Lyijypintojen karbonaattisaostumat hajoavat edelleen sirpaloituessaan. -> pinta-ala kasvaa -> lyijyn liukoisuus kasvaa § § Lyijy liukenee happamaan veteen (p. H alle 5, 5) Antimonin liukoisuus kasvaa emäksisissä olosuhteissa (p. H yli 7)

LYIJYN KULKEUTUMINEN § § Kulkeutumista tapahtuu vuosien-vuosikymmenten kuluessa Tutkimukset uusittava riittävin väliajoin tuoreen tiedon saamiseksi 1) Pintavalunta pintavedet 2) Vajovesi pohjavesi 3) Pölyäminen 3) 1) 1) 2) Pohjaveden pinta 2)

LYIJYN KULKEUTUMISREITIT AMPUMARADOILLA

LYIJYLLE ALTISTUMINEN 1) 2) 3) 4) 5) Maan tai lyijypölyn nieleminen Pölyn hengitys Pintaveden nieleminen (juominen, uinti) Pohjaveden juominen Marjojen ja sienten syöminen ihminen eläin/eliö 4) 1) 2) 3) oja kaivo 2) 5) taustavalli

LYIJYN HAITALLISUUS § Haitallinen tai myrkyllinen ihmisille § Erityisesti lapsille ‒ vaurioittaa aivotoimintaa ja hermostoa ‒ aiheuttaa oppimisvaikeuksia ja älyllisen kehityksen häiriöitä § Aikuisille mm. ‒ korkea verenpaine ‒ sisäelinvauriot ‒ lisääntymisongelmat § Ekologisesti haitallinen tai myrkyllinen

Hi en oja ko ist a lyi jyä LYIJY LUOTIASERADOILLA Periaatepiirros maaperän metallikuormituksesta kivääriradoilla (Lähde: AMPY-raportti).

LYIJY HAULIKKORADOILLA 300… 400 m 200… 250 m 100… 150 m Periaatepiirros haulien leviämisen aiheuttamasta maaperän metallikuormituksesta skeetradalla, kun haulien lentorataa ei ole rajoitettu. (Lähde: BAT-raportti)

PIMA-TUTKIMUKSET, LUOTIASERATA § Pima = pilaantunut maaperä § § § Keskittyy taustavalliin Iskemäkohdissa metalleja Ampumapaikan etupuoli Selvitettävä kulkeutuminen Näytteet iskemäkohdan alta ‒ kulkeutuminen perusmaahan § Analysoidaan metallipitoisuudet ja p. H § Raportissa arvioidaan ‒ lyijyn määrä taustavallissa ‒ kulkeutumismahdollisuus näytetulosten perusteella ‒ kunnostustarve ‒ maaperän suojaustarve

PIMA-TUTKIMUKSET, HAULIKKORATA § § Haulit laajalla alueella Selvitetään haulien esiintymisalue visuaalisesti 1 -3 kokoomanäytettä / rata Selvitetään syvyysprofiili ‒ näyte 0 -10 cm ‒ näyte 10 -20 tai 10 -30 cm § Analysoidaan metallipitoisuudet ja p. H § Raportissa arvioidaan ‒ lyijyn määrä ja esiintymisalueet ‒ metallien kulkeutuminen näytetulosten perusteella ‒ kunnostustarve ‒ maaperän suojaustarve

POHJAVESITUTKIMUKSET § Asennetaan pohjavesiputket pohjaveden virtaussuunnan alapuolelle § Putkien määrä riippuu radasta, 1 -5 kpl § Näytteitä 1 x 1 -3 vuodessa § Näyte otetaan yleensä pumppaamalla § Vähätuottoisesta putkesta voidaan näyte ottaa noutajalla § Näytteeseen ei hienoainesta, suodatetaan tarvittaessa § Analysoidaan liukoiset metallit ja p. H § Raportissa esitetään ‒ pohjavedestä havaitut pitoisuudet ‒ riski kulkeutumisesta ‒ Seuranta tärkeää

POHJAVESIPUTKI Kuva: Elina Jormalainen

PINTAVESITUTKIMUKSET § Näytteet ‒ radalta lähtevästä vedestä (oja) ‒ vesistöstä ‒ taustanäyte ojasta tai vesistöstä radan yläpuolelta § Vesinäyte, sedimenttinäyte ja virtaamamittaus § Analysoidaan metallipitoisuudet ja p. H § Raportissa esitetään ‒ metallien kulkeutuminen vesistöön ‒ suojaus- tai tarkkailutarve

MAAPERÄN PILAANTUMINEN § Arvioidaan Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti § Tarkastellaan todelliset riskit § Kohdekohtaisuus! § Pilaantuneisuus arvioidaan tapauskohtaisesti ‒ ohjearvot vain apuna, ei määräävinä ‒ eri radoilla pilaantuneisuuden määrittävät tekijät erilaisia ‒ kulkeutuminen oleellista § Arvioidaan vaikutus ‒ terveys ‒ ympäristö ‒ nykyhetki ‒ tulevaisuus § Ratarakenteet eivät ole maaperää, kun tarkastellaan maaperän pilaantuneisuutta!

MAAPERÄN OHJEARVOT 1/2 § Taustapitoisuus ‒ luontaisesti alueella esiintyvä pitoisuus § Kynnysarvo ‒ pitoisuus, jonka ylittyessä pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava § Alempi ohjearvo ‒ pitoisuus, jonka ylittyessä on yleensä kunnostustarve asuin-, puisto- tai vastaavilla alueilla § Ylempi ohjearvo ‒ pitoisuus, jonka ylittyessä on yleensä kunnostustarve teollisuus-, liikenne-, varasto- tai vastaavilla alueilla

MAAPERÄN OHJEARVOT 2/2 Metalli Kynnysarvo Alempi ohjearvo Ylempi ohjearvo mg/kg Lyijy 60 200 750 Antimoni 2 10 50 Arseeni 5 50 100 Sinkki 200 250 400 Kupari 100 150 200

POHJAVESIALUEET § Määrittelyperusteet § Ympäristöhallinto määritellyt vedenhankinnan käytön kannalta tärkeät pohjavesialueet § Aluerajaukset voivat muuttua § Kolme eri tärkeysluokkaa § Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue § Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue § Luokka III: muu pohjavesialue § Käytännössä uusien ampumaratojen sijoittaminen pohjavesialueille on erittäin kallista (koska vaatii korkeatasoisen pohjaveden suojauksen), myös olemassa olevien toiminnan jatkaminen joudutaan pohtimaan ympäristölupamenettelyn aikana § Ympäristölupakäsittelyssä ei ole juurikaan eroa I ja II luokilla

POHJAVEDEN VIITEARVOT § Talousveden laatuvaatimukset ja –suositukset (STM 461/2000) ‒ kertoo alueen pohjaveden käyttökelpoisuudesta ‒ käytetään luokitelluilla pohjavesialueilla ‒ sitova raja-arvo pohjaveden talousvesikäytössä § Pohjaveden ympäristölaatunormit (Vna 1040/2006) ‒ kuvaa ihmistoiminnan vaikutusta ‒ ei käytetä sitovana raja-arvona Taulukko: Talousveden laatuvaatimukset (461/2000) ja valtioneuvoston asetuksen vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen muuttamisesta liitteen 7 A: ssa määritetyt ympäristölaatunormit pohjavesille (1040/2006).

PINTAVEDEN VIITEARVOT § Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet (Vna 1022/2006) § Asetuksen tarkoitus: ‒ ehkäistä pilaantumista ja sen vaaraa ‒ lopettaa vaarallisten aineiden päästöt ja vähentää haitallisten aineiden päästöjä § Lyijylle ympäristönlaatunormi, joka ei saa ylittyä pintavedessä § Koskee liukoista pitoisuutta (AA-EQS = aritmeettinen vuosikeskiarvo) Taulukko: Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet sekä niiden ympäristönlaatunormit (Ympäristönlaatunormi AA-EQS)

LYIJYN LIIKKUVUUS MAASSA Maalaji Vedenjohtavuus Happamuus Orgaanisen aineksen määrä Lyijyn liikkuvuus sora, hiekka suuri (inertti) pieni nopeaa: vesi liikkuu helposti moreenit pieni (inertti) pieni hidasta: vesi liikkuu hitaasti savi pieni (inertti) pieni hidasta: vesi ei liiku, savi sitoo itseensä metalleja humus suuri hapan suuri hidas: kuiva humus sitoo itseensä metalleja turve (=suo) suuri hapan suuri nopeaa: happamuus liuottaa metalleja, vesi liikkuu helposti

UUDEN RADAN SUUNNITTELU / ONGELMIEN ENNALTAEHKÄISY 1/2 § Radan sijainti ‒ vältetään suoalueita ‒ vältetään pohjavesialueita ‒ Haulien leviämisalue pienempi haulikkoradalla, jossa ammutaan nousevaan ylärinteeseen, kuin tasaisella tai alamäkeen ammuttaessa § Kuormituksen vähentäminen ‒Luotiloukut (ei haulikkoradoilla) ‒pinnoitteet ‒haulien leviämisalueen pienentäminen 30 m 20 m E INN R Ä YL 10 m -10 m 50 m 100 m 150 m 200 m ALARINNE 250 m

ONGELMIEN ENNALTAEHKÄISY 2/2 § Vesien hallinta ‒ keräys ‒ tarkkailu ‒ tarvittaessa vesien käsittely § Kuormituksen säännöllinen poistamien ‒ ampumapaikkojen etualan siivous ‒ luotien poisto iskemäkohdista ja/tai taustavallista § Taustavallien kattamisella voidaan ohjata sadevedet, joten lyijy ei pääse leviämään iskemäkohdista tai taustavallista

BAT - MÄÄRITELMÄ § Paras käyttökelpoinen tekniikka (Best Available Technique) § Taustalla teolliseen tuotantotoimintaan tarkoitettu EU-direktiivi, joka ei täysin sovellu ampumaradoille § Määritelmä ympäristönsuojelulaissa ‒ tehokas ja teknis-taloudellisesti toteuttamiskelpoinen menetelmä ympäristön pilaantumisen estämiseksi § Sitova määräys § Huomioidaan ympäristölupaa myönnettäessä § Ampumaratojen BAT määräytyy ratakohtaisesti olosuhteiden perusteella ‒ kohdekohtainen riski ‒ suojaustarve kyseisellä radalla

BAT – ESIMERKKEJÄ 1/3 Metalliset luotiloukut ‒ Paljon erilaisia vaihtoehtoja ‒ soveltuvat pistooli- ja pienoiskivääriradoille, mahdollisesti kivääriradoille ‒ ei liikkuvan maalin radoille ‒ poistavat metallikuormituksen Snail Trap. TM -luotiloukku Total Containment Trap. TM -luotiloukku

BAT – ESIMERKKEJÄ 2/3 Hiekkaloukku ‒ taustavallin sisään asennettava tiivis rakenne (esim. kalvo, bentoniitti, asfaltti) ‒ soveltuu pohjaveden suojaamiseen ‒ kerää vajoveden ‒ lisäksi tarvitaan salaojitus, tarkkailukaivo ja mahdollisesti veden käsittely Metalleja huuhtova vesi kerätään salaojaan ja johdetaan tarkkailuun sekä tarvittaessa käsittelyyn Vettä läpäisemäton rakenne taustavallin sisällä

BAT – ESIMERKKEJÄ 3/3 Haulikkoradan valli ja verkko ‒ pienentää haulien leviämisaluetta ‒ voi estää haulien leviämistä esim. suolle tai järveen ‒ voidaan hyödyntää meluvallina ‒ voidaan yhdistää mm. veden keräykseen 30 m 20 m 10 m 50 m (a) pelkkä verkko 100 m (b) Valli + verkko 150 m (c) Pelkkä valli 200 m 250 m

BEP-käsite § Ympäristön kannalta paras käytäntö (Best environmental practice) § Ympäristönsuojelulaissa määritelty: ”Noudatetaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä, kuten työmenetelmiä sekä raaka-aine- ja polttoainevalintoja” § Maaperänsuojelun kannalta ampumaradoilla saattaa olla esimerkiksi lyijyttömien haulien käyttö

Sisällysluettelo 1. Johdanto ampumaratojen ympäristövaikutuksiin 2. Kemialliset vaikutukset 3. Meluvaikutukset 4. Jätehuolto 5. Ympäristölainsäädännön pääperiaatteet 6. Ampujan ympäristöopas

YLEISTÄ MELUSTA 1/2 § Melu on ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä ja häiritsevänä. § Aiheuttaa terveys- ja viihtyvyyshaittoja. ‒ terveyshaittoja mm. tilapäinen tai pysyvä kuulon alenema, tinnitus, unensaannin häiriöt, stressi… ‒ viihtyvyyshaittoja mm. häiritsee muuta toimintaa, rentoutumista, pelästyminen § Ampumatapahtuman merkittävin äänilähde on suupamaus ja äänen suuntautuminen merkittävintä etusektoriin. § Aseiden melu ampujan korvan kohdalla ylittää lähes poikkeuksetta kuulovaurion riskirajan 140 d. B (Cpeak).

YLEISTÄ MELUSTA 2/2 § Ääntä mitataan desibeleissä § Desibeliasteikko on logaritminen (0 d. B = kuulokynnys, 140 d. B = kuulovaurioriski) § Ampumamelua mitataan impulssiaikapainotettuna enimmäistasona, LAImax. § Desibeliasteikko ei suoraan kuvaa äänen häiritsevyyttä § Koettuun häiritsevyyteen vaikuttaa kuulijan suhtautuminen ja mahdollisuus vaikuttaa meluun, äänen taajuusjakauma…

AMPUMAMELUN ERITYISPIIRTEITÄ § Kantautuu kauas, laajat melualueet § Selkeästi erotettavissa muista äänistä § Koetaan häiritsevämmäksi kuin yhtä voimakas muu melu (esimerkiksi asenteista johtuen) § Ampumaratojen käyttö vilkkainta huhtikuusta lokakuuhun ja toiminta painottuu arki-iltoihin ja viikonloppuihin. § Ampumamelu leviää eniten ampumasuuntaan. Äänen suuntautuminen vaihtelee asetyypeittäin.

ERI ASELAJIEN MELUALUEET (65 d. B) AVOIMESSA MAASTOSSA Lähde: Suomen ympäristö 38/2006

MELUNORMIT § Valtioneuvoston päätös 53/1997 antaa ampumaratojen melulle yleiset ohjearvot LAImax–tasoina (taulukko). § Yleiset ohjearvot toimivat lähtökohtana ympäristöluvan lupamenettelyssä. § Ympäristöluvan arvot tulevat sitoviksi RAJAarvoiksi luvan tultua lainvoimaiseksi. Maankäyttö Melutaso LAImax [d. B] Asumiseen käytettävät alueet 65 Oppilaitoksia palvelevat alueet 65 Virkistysalueet taajamissa tai taajamien välittömässä läheisyydessä 60 Hoitolaitoksia palvelevat alueet 60 Loma-asumiseen käytettävät alueet 60 Luonnonsuojelualueet 60

AMPUMAMELUN SYNTY § Ampumamelu voidaan jakaa kolmeen osaan: 1) Suupamaus ‒ Merkittävin ampumatapahtuman äänilähde. ‒ Kuulovaurioriski ampujalle sekä vieressä olijoille. 2) Lentoääni ‒ Merkittävä vain yliäänipanoksilla ja luotilajeissa ‒ Ääni leviää ja on kuultavissa vain kapeassa sektorissa etuviistossa. 3) Iskemä-ääni ‒ Vain luotilajeissa luodin osuessa tauluun, luotiloukkuun tai taustavalliin. ‒ Yleensä suupamaukseen verrattuna vähäinen. § Ampumamelu kokonaisuudessaan taajuusjakaumaltaan laajakaista

MELUN LEVIÄMISEN RAJOITTAMINEN § Ampumasuunnalla ja käytettävillä aselajeilla voidaan vaikuttaa melun leviämiseen. § Aliäänipatruunoita käytettäessä ei esiinny lentoääntä. § Maastonmuodot rajoittavat äänen leviämistä. Vastamäessä äänitaso nousee, myötärinteessä laskee. § Radan käyttöajoilla ja –määrillä voidaan rajoittaa melun syntymistä ja rajoittaa meluhaitan kestoa. § Meluntorjuntarakenteilla (meluvallit, -aidat, seinät, kulissit ja ampumakatokset) voidaan rajoittaa äänen leviämistä haluttuun suuntaan. Rakenteet tulee suunnitella ja mitoittaa asiantuntevasti. § Äänenvaimentimen käyttö vaimentaa suupamausta n. 20 d. B. § Yhteislaukaukset ja pika-ammunta lisää melulle altistumista ja kuulovaurion riskiä.

MELU YMPÄRISTÖSSÄ 1/2 § Ympäristöluvan haltijalla on selvilläolovelvollisuus toiminnan ympäristövaikutuksista. § Melun leviämistä ympäristöön voidaan selvittää ympäristömelumittauksin sekä melualuemallinnuksin. § Ympäristömelumittaukset ‒ Saadaan selville mittaushetken melutaso halutussa pisteessä vallitsevassa säätilassa. ‒ Mittausetäisyys vaikuttaa tuloksen tarkkuuteen, yli 500 m etäisyydellä mittausepävarmuus ± 10 d. B ‒ Tulokseen vaikuttaa suuresti säätila (± yli 20 d. B, 1000 m etäisyys). Tämän takia ampumamelun mittausohjeessa pyritty määrittelemään sallittu mittausolosuhde (tärkeimmät seikat myötätuuli max. 5 m/s, ei sadetta) ‒ Mittausten suorittamisesta on laadittu ampumamelun mittausohje, ympäristöopas 61/1996.

MELU YMPÄRISTÖSSÄ 2/2 § Melualuemallinnus ‒ Tapahtuu tietokoneella käyttäen melun leviämisen laskentamallia. ‒ Mallinnus antaa melutasot karttapohjalla tietyssä mallin mukaisessa tilanteessa, joka pyrkii simuloimaan suurimmat melutasot kaikissa suunnissa samanaikaisesti. Mallinnus ei siten kuvaa melutasoja missään todellisessa tilanteessa. ‒ Vaatii lähtötietoja aseista ja mallinnukseen sopivaa karttaaineistoa rata-alueesta sekä ympäristöstä. ‒ Mallin tarkkuus riippuu lähtötiedoista, yleensä tarkkuus on parhaimmillaan 3 -5 d. B tasaisessa maastossa. ‒ Mallinnus on hyvä apuväline meluntorjunnan suunnitteluun

BEP –PERIAATTEET MELUNTORJUNNASSA § Tavoitteena melun aiheuttaman haitan vähentäminen (ei siis itse melun vähentäminen) § Soveltuvia keinoja voivat olla esimerkiksi § ampumapaikkojen käyttöjärjestys: käytetään kivääri- ja pistooliradoilla paikoilta, jotka sijaitsevat lähimpänä meluvallia, joka vaikuttaa eniten melun leviämiseen häiriintyviin kohteisiin. § Ampumaradan käytön rajoittaminen ”herkkinä” ajankohtina, kuten juhlapyhinä tai tiettynä viikonpäivänä § Tiedottaminen ja aktiivinen vuorovaikutus sidosryhmien kanssa § Valvonta, että toiminta on lupien ja sääntöjen mukaista

Sisällysluettelo 1. Johdanto ampumaratojen ympäristövaikutuksiin 2. Kemialliset vaikutukset 3. Meluvaikutukset 4. Jätehuolto 5. Ympäristölainsäädännön pääperiaatteet 6. Ampujan ympäristöopas

AMPUMARADAN JÄTEHUOLTO § Jätettä syntyy väistämättä ‒ maalitaulut ‒ pakkaukset ‒ savikiekot ‒ hylsyt ‒ lisäksi wc-tilat, kahvio… § Kaatopaikkasijoitus kallista § Lajittelu kannattaa § Järkevä jätehuolto säästää kustannuksia!

JÄTEHUOLLON PERIAATTEITA § § Jätelaki määrää etusijajärjestyksen 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäyttö 3. Kierrätys Käytännön toimia ampumaradoilla: ‒ estetään jätteen syntyä 4. Hyödyntäminen ‒ vältetään turhia pakkauksia 5. ‒ maalitaulujen paikkaus Loppukäsittely ‒ pestävät kahvimukit, mikäli mahdollista ‒ lajittelu (pahvi, paperi, muovi/energia, metalli…) ‒ riittävästi roskiksia ‒ käyttäjien ohjeistus

JÄTEJAKEIDEN LAJITTELUSUOSITUKSIA Eri jätejakeisiin liittyviä lajittelusuosituksia.

PIMAN HYÖDYNTÄMINEN MAARAKENTAMISESSA 1/3 § PIMA = Pilaantuneet maat § Ampumaradoilla enimmäkseen lyijypitoista maa-ainesta § Hyödyntämiskohteita, joita aidosti tarvitaan ‒ meluesteet ‒ kenttärakenteet ‒ suojavallit § Ajatuksena: ‒ (ampumarata-alueen kunnostuksessa kaivetut) PIMAT ”kapseloidaan” rakenteen sisälle ‒ veden pääsy PIMAan estetään eristein ‒ tarkkaillaan kapseloinnin toimivuutta

PIMAN HYÖDYNTÄMINEN MAARAKENTAMISESSA 2/3 § Vaatii aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan jos jätemateriaaleja (pima, purkubetoni tai –tiili, autonrenkaat jne) hyödynnetään § Vie aikaa ‒ suunnittelu 6 -12 kk ‒ luvan käsittely 6 -12 kk § Huolellinen suunnittelu voi säästää kustannuksissa

PIMAN HYÖDYNTÄMINEN SIVUVALLIN RAKENTAMISESSA 3/3 Vesitiiviit pintarakenteet Ampumasuunta Pohjarakenteet PIMA Pilaantumaton tai puhdistettu pohjamaa T T E T I V IN I S Ä P O

PILAANTUMATTOMAN MAAN HYÖDYNTÄMINEN § Hyödyntämiskohteita voi olla meluvallit ja taustavallit, mutta myös muut täyttötyöt kuten pysäköintipaikat § Maa-aineksen on pakko olla käyttötarkoitukseen soveltuvaa - Savet ja turpeet tuskin ovat soveltuvia § Pilaantumattoman maan hyödyntäminen ei vaadi ympäristölupaa, jos seuraavat kolme ehtoa täyttyvät. Hyödyntämisen on oltava 1. Varmaa t. s. maa-massoja ei välivarastoida yli vuoden ajan 2. Suunnitelmallista t. s. pitää olla selvä suunnitelma miten massat hyödynnetään ja kuinka paljon hyödynnetään 3. ja tehtävä ilman muuntamistoimia, t. s. maa-ainesta voidaan seuloa, murskata tai stabiloida, mutta muut toimenpiteet edellyttävät ympäristölupaa § Maa-aineksen vastaanotosta voidaan saada maksu § Hyödyntämisen valvonta tärkeää!

LYIJYN JA METALLIEN KIERRÄTYS § Metallinkeräykseen voi toimittaa: § Pistoolin ja kiväärin hylsyt (sisältää messinkiä) § Haulikon hylsyt § Luoti- ja hauliromun voi toimittaa metallinkierrätysyrityksille § Metalliromusta voi saada jonkin verran rahaa (käytännössä esim. katettua kuljetuskustannukset)

Sisällysluettelo 1. Johdanto ampumaratojen ympäristövaikutuksiin 2. Kemialliset vaikutukset 3. Meluvaikutukset 4. Jätehuolto 5. Ympäristölainsäädännön pääperiaatteet 6. Ampujan ympäristöopas

Keskeiset lait: MAANKÄYTTÖ JA RAKENNUSLAKI § MRL 132/1999 ohjaa alueiden käyttöä ja rakentamista § Alueiden käyttö on keskeistä naapureille aiheutuvien haittojen ehkäisyssä § On tärkeää vaikuttaa aktiivisesti kaavoitukseen § Maakuntakaava § Yhdyskuntarakenteet perusteet § Puolustusvoimien a-radat ja maakunnallisesti merkittävät a-radat esitetään, mutta ei välttämättä muita § Yleiskaava § Keskeisin ampumaratojen kannalta! § Melualueet huomioidaan § Asemakaavat § Yksityiskohtainen kaava, jossa voi olla tarkkojakin määräyksiä esimerkiksi melusta § Kaikelle rakentamiselle on oltava rakennuslupa

Keskeiset lait: YMPÄRISTÖNSUOJELULAKI § YSL 86/2000 ja ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) on ympäristön pilaantumisen torjunnan peruslaki, joka sisältää § Ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoimisen periaatteen § Varovaisuuden ja huolellisuuden periaatteen § Parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen § Maaperän ja pohjaveden pilaamiskiellot § Ampumaratarakennetta ei tulkita maaperäksi § I- ja II-luokan pohjavesialueita tai toisen kiinteistöllä olevaa pohjavettä ei saa pilata! § Puhdistamisvelvollisuus § Aiheuttajan on puhdistettava pilaantunut maaperä tai pohjavesi § YSLn uudistus on käynnissä. Ensimmäisessä vaiheessa (2014? ) ampumaratojen kannalta lähinnä täsmennetään eräitä pykäliä.

MUITA KESKEISIÄ LAKEJA § Laki eräistä naapurussuhteista (26/1902) § Ampumarata ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa § Sietovelvollisuus § Luonnonsuojelulaki 81096(1996) ja luonnonsuojeluasetus (160/1997) § Ampurata ei saa heikentää merkittävästi Natura 2000 -verkostoon kuuluvia luonnonarvoja § Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) § YVA-menettelyä ei sovelleta ampumaradoille, kuin ainoastaan tapauskohtaisesti suurten ampumakeskusten osalta

YMPÄRISTÖLUVAN TARVE § Miksi tarvitaan? ‒ Ympäristönsuojelulaki ja –asetus edellyttävät § Milloin tarvitaan? ‒ uusi toiminta ‒ määräaikaisen luvan jatkaminen ‒ lupamääräysten muutos ‒ toiminnan olennainen muutos ‒ olosuhteiden olennainen muutos

YMPÄRISTÖLUPAPROSESSI Luvanhakija Ympäristöviranomainen Lupahakemuksen laadinta Sisällön tarkistaminen, täydennyspyyntö Täydentäminen Kuuluttaminen Lausunnot, muistutukset Vastine Lupaharkinta ja päätös Valitusaika (30 vrk) Mahdollisten valitusten käsittely Vaasan hallinto-oikeudessa ja Korkeimmassa hallinto-oikeudessa Ympäristölupa lainvoimainen

LUPAHAKEMUKSEN KESKEINEN SISÄLTÖ § Keskeiset lähtötiedot - Kaavoitustilanne - Kuvaus maaperästä, pintavesistä ja pohjavesistä - Kuvaus häiriintyvistä kohteista; asutus, luonnonsuojelualueet, Natura-alueet, luokitellut pohjavesialueet § Hakemuksessa esittävät asiat - Kuvaus toiminnasta; ampumamäärät, - Toiminnan vaikutuksista (erityisesti melu ja lyijy) - BAT-tarkastelu - Luettelo asianosaisista - Yleensä myös aloituslupa muutoksenhausta huolimatta § Laatiminen - Itse vai asiantuntija? - Kustannukset riippuvat ampumaradasta - Kestää kuukausia Ampy-oppaassa on esitetty kattavasti lupahakemuksessa esitettävät asiat

Ampy-oppaassa (Suomen ympäristö 23/2012) on ampumaradan ympäristölupahakemuksen kaavake ja ohjeita kaavakkeen täyttämiseksi. OTE HAKEMUKSEN ENSIMMÄISESTÄ SIVUSTA:

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖKSEN KOLMIOSAINEN RAKENNE 1. Otsikko 2. Kertoelmaosa - Kuvataan hakemuksen sisältö: ympäristöolosuhteet, toiminnot joille haetaan lupaa, päästöt, lupahakemuksen käsittely 3. Ratkaisuosa - Keskeisin osa päätöksestä - Yksityiskohtaiset määräykset päästöistä, jätteistä, melusta, toiminta-ajankohdista, poikkeustilanteista, haittojen rajoittamisesta - Määräysten perustelut - Viittaukset käytettyihin lainkohtiin

LUPAVIRANOMAISEN TOIMINTA § Ympäristölupa on myönnettävä (YSL 41 §), jos toiminta täyttää - ympäristönsuojelulain - jätelain - ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset § Kun lupaviranomainen päättää luvan myöntämisestä ja sisällöstä, viranomaisen on päätöksessään noudatettava vain sitä mitä laissa asiasta säädetään. § Tarkoituksenmukaisuusharkinta ei ole mahdollista ympäristölupaprosessissa - Viranomainen ei ota huomioon ampumaradan merkitystä harrastukselle (tai muulle lakisääteiselle toiminnalle) - Ampumaradan merkitystä harrastustoiminnalle ei ole tarpeellista korostaa, koska lupaviranomainen ei voi ottaa sitä huomioon päätöksenteossa

YMPÄRISTÖLUVAN MYÖNTÄMISEN ESTEET 1) Kaavoitus: lupaa ei saa myöntää asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan vastaisesti 2) Maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaara ‒ Erityisesti I ja II luokan pohjavesialueilla on pilaantuminen estettävä luotettavasti 3) Terveysvaara, joka voi aiheutua joko melusta tai kemiallisista syistä 4) Natura 2000 –verkosto ja luonnonsuojelualueiden läheisyys ‒ Haitan kohdistuttava nimenomaan suojeltuun luontoarvoon 5) Kohtuuton haitta naapureille ‒ Mutta naapureilla on sietämisvelvollisuus ‒ Ei ole merkitystä kumpi (naapurit vai ampumarata) on ollut ensimmäisenä ja kumpi on tullut jälkeenpäin

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ VALITTAMINEN § Toiminnan voi aloittaa normaalisti vasta kun ympäristölupa on lainvoimainen (siis kaikki valitukset on ratkaistu) § Määräaika - Valitus on tehtävä 30 vrk kuluessa ympäristölupapäätöksestä § Kuka voi valittaa? - Kaikki, joiden etuun tai oikeuteen päätös voi vaikuttaa - Käytännössä: lähiseutujen asukkaat, luonnonsuojelujärjestöt, kunnat… § Vaasan hallinto-oikeus § Käsittelyaika tyypillisesti 1. . 2 vuotta § Korkein hallinto-oikeus § Käsittelyaika tyypillisesti 1… 2 vuotta

YMPÄRISTÖLUVAN VALVONTA § Valvontaviranomaisia ovat kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ja ELY-keskus § Yleisohje: valvovaan viranomaiseen kannattaa pitää aktiivisesti yhteyttä pienistäkin asioista § Lupamääräysten vastainen toiminta voi tulla ilmi esimerkiksi § Vuosiraportissa § Viranomaisen havaintojen perusteella § Haitankärsijän ilmoituksessa § Valvontaviranomaisen on selvitettävä asia ja ryhdyttävä tarvittaviin toimiin tilanteen korjaamiseksi § Yleensä määrätään tehosteeksi uhkasakko § Vain ääritapauksissa voisi toiminnan välitön keskeyttäminen olla mahdollista § Jos kyse on tahallisesta ympäristölupapäätöksen tai toiminnasta ilman lupaa, on valvontaviranomaisen ilmoittava asia poliisille.

VASTUU TOIMINNAN LOPPUESSA § Toiminnan aikaiset ratarakenteet tulkitaankin maaperäksi - ”syntyy” pilaantunutta maata, joka on puhdistettava § Aiheuttamisperiaate - Ympäristönsuojelulain yleinen periaate on, että pilaantumisen aiheuttaja maksaa puhdistamiskustannukset - Se että toiminta on ympäristöluvan mukaista, ei poista aiheuttajan vastuuta! § Jos aiheuttaja laiminlyö velvollisuutensa, on toissijaisesti vastuussa alueen haltija (=vuokralainen, ei omistaja) § Suomessa ei ole toistaiseksi yhteiskunnan rahoitusjärjestelmää, joka voisi vastata kustannuksista

PIMA-KUNNOSTAMISEN KUSTANNUKSIA V. 2012 HINTATASOSSA (SISÄLTÄÄ ALV) § Maaperän pilaantuneisuustutkimukset § 3. 000… 10. 000 € § Kunnostussuunnittelu ja riskinarvointi § 2. 000… 5. 000 € § Ympäristölupa § 500…. 2000 € § Kaivu + kuljetus + sijoittaminen kaatopaikalle § Riippuu täysin massamäärästä § Yksikköhinta 30… 80 €/tonni § muutamasta kymmenestä tuhannesta useisiin satoihin tuhansiin (yli miljoonan vain suurilla ja vanhoilla ampumarata-alueilla) § Valvonta § 500… 1000 €/päivä § Jos kunnostus kestää kuukauden, kustannus 10. 000… 20. 000 € § Pilaantuneiden maiden hyödyntäminen § Jos kaivettuja pilaantuneita maita voidaan hyödyntää maarakentamisessa, saavutetaan säästöä 10… 20 €/t

Sisällysluettelo 1. Johdanto ampumaratojen ympäristövaikutuksiin 2. Kemialliset vaikutukset 3. Meluvaikutukset 4. Jätehuolto 5. Ympäristölainsäädännön pääperiaatteet 6. Ampujan ympäristöopas

AMPUJAN YMPÄRISTÖOPAS § Käytännönläheinen tietopaketti ampuratojen merkittävimmistä ympäristövaikutuksista: - Lyijy - Melu - Jätteet § Suunnattu ampumaratojen ympäristö- ja muille vastaaville § Kannustaa toimimaan oikein § Helposti muokattavissa kunkin järjestön näköiseksi. § Kätevä taiteltu A 4 -koko

AMPUJAN YMPÄRISTÖOPAS - LYIJY § Lyijylle voi altistua hengittämällä lyijypölyä, juomalla lyijyä sisältävää pohjavettä tai nielemällä lyijypitoista pintavettä esimerkiksi peseytymisen ja uimisen yhteydessä rata-alueen ulkopuolellakin. § Ohjeistus altistuksen välttämiseksi: ‒ Muista huolellinen käsien pesu ammunnan jälkeen ennen ruokailua. ‒ Vältä lyijypölyn hengittämistä. ‒ Vältä ampumaradan ympäristössä kasvavien marjojen ja sienien syöntiä.

AMPUJAN YMPÄRISTÖOPAS - MELU § Suupamaus on merkittävin ampumamelun lähde. § Ohjeistus ammuntamelun haittavaikutusten välttämiseksi: ‒ Käytä ampuessasi aina kuulosuojaimia. Suojaa kuulosi jo radalle tullessasi, jos siellä ammutaan. Hyvälaatuiset kuulosuojaimet ja korvatulpat yhdessä antavat parhaan suojan kuulovaurioita vastaan. ‒ Huolehdi itsesi lisäksi nuorista ampuma-harrastajista ja suojaa heidät melulta. Varmista, että myös ammuntaa seuraaville on tarjolla korvatulppia kuulon suojaamiseksi. ‒ Hakeudu välittömästi lääkärin vastaanotolle, jos epäilet että kuulosi on vahingoittunut. ‒ Kunnioita naapurustossa järjestettäviä erityistilaisuuksia ja pyri sovittamaan ampumatapahtumat ja -kilpailut juhlapäivien ulkopuolelle meluhäiriön välttämiseksi. ‒ Äänenvaimennin hiljentää suupamausta. ‒ Aliäänipatruunoiden käyttö poistaa lentoäänen.

AMPUJAN YMPÄRISTÖOPAS - JÄTTEET § Jätteen synnyn ehkäisy, lajittelu ja kierrätys § Käytännön toimia ampumaradoilla: ‒ Huolehdi että ampumapaikkasi ympäristö jää siistiksi ammunnan jälkeen. ‒ Suosi useaan kertaan käytettäviä tai kierrätettäviä tuotteita ja pakkauksia kertakäyttöisten sijaan. ‒ Käytä kilpailu- ym. tilaisuuksissa mahdollisuuksien mukaan pestäviä ruokailuastioita. ‒ Kierrätä tyhjät juomapullot. ‒ Paikka ammutut maalitaulut, vaihda tarvittaessa taulujen keskustat ja varastoi korjatut taulut seuraavaa käyttökertaa varten ‒ Lajittele jätteet mahdollisuuksien mukaan (mm. pahvi, paperi, biojäte, metalli, energiajäte). ‒ Jos havaitset puutteita jäteastioissa tai ohjeissa, kerro asiasta seuran ympäristövastaavalle

AMPUJAN YMPÄRISTÖOPAS - JÄTTEET

KIITOS!

KESKEISTÄ TERMISTÖÄ § Pima = Pilaantunut maaperä Haitallisten aineiden pitoisuuksien vertailuarvot § Kynnysarvo = pitoisuus, jonka ylittyessä on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava § Alempi ohjearvo = pitoisuus, jonka ylittyessä maaperää pidetään yleensä pilaantuneena paitsi epäherkillä alueilla § Ylempi ohjearvo = pitoisuus, jonka ylittyessä maaperää pidetään yleensä pilaantuneena epäherkilläkin alueilla (kuten teollisuus-, varasto- tai liikennealueilla) § Vaarallinen jäte = jäte, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava vaaraominaisuus (aikaisemmin: ongelmajäte)

KESKEISTÄ TERMISTÖÄ § A-painotus = Taajuuspainotus, jossa vaimennetaan pieniä ja erittäin suuria taajuuksia. Painotus pyrkii jäljittelemään normaalikuuloisen ihmisen kuulon taajuusvastetta. § Impulssimelu = Melu joka sisältää hetkellisiä, enintään 1 s kestäviä ja toisistaan selvästi erottuvia meluhuippuja. § LAImax =Suurin A-painotettu äänitaso määriteltynä impulssiaikavasteella § AVI = Aluehallintovirasto § ELY-keskus = Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

LÄHDEVIITTEET JA LISÄTIETOA § Suomen Liikunta ja Urheilu > Reilu peli > Ympäristötyö § www. ymparisto. fi > Suomen ympäristökeskus > Hankkeet aakkosittain > Haitta-aineiden kulkeutumisen arviointi ampumarataalueilla (HATTARA) • www. ymparisto. fi > Palvelut ja tuotteet > Julkaisut > Suomen ympäristö -sarja > SY 543 Ampumarata-alueiden pilaantunut maaperä - Tutkimukset ja riskienhallinta • www. finlex. fi > Lainsäädäntö > Säädökset alkuperäisinä > 1997 > 53/1997 Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutasojen ohjearvoista § www. ymparisto. fi > Ympäristöministeriö > Julkaisut > Suomen ympäristö – sarja > 2012 > SY 23 Ampumaratojen ympäristölupaopas § Ampumaratojen BAT-Raportti (julkaistaan v. 2014)