Aineiston analyysi Taiteen ja taidekasvatuksen tutkimus 13 4

  • Slides: 14
Download presentation
Aineiston analyysi Taiteen ja taidekasvatuksen tutkimus 13. 4. 2017 Tiina Pusa

Aineiston analyysi Taiteen ja taidekasvatuksen tutkimus 13. 4. 2017 Tiina Pusa

Ohjelmarunko 13. 4. – Lyhyt yhteinen keskustelu päivän “lukuläksystä” – Luentoalustus päivän teemasta: Aineiston

Ohjelmarunko 13. 4. – Lyhyt yhteinen keskustelu päivän “lukuläksystä” – Luentoalustus päivän teemasta: Aineiston analyysi • Opinnäyte konteksti • Haastatteluaineisto • Visuaaliset ja moniaistiset aineistot – Mukana olevien aineistojen tarkastelu koko porukalla – Anyylysipaja aineistojen äärellä (pienryhmissä)

Pelottava tutkimus (---) tieteellisyyden vaateen edessä fiksusta ja omaaloitteisesta aikuisesta tulee usein osaamaton ja

Pelottava tutkimus (---) tieteellisyyden vaateen edessä fiksusta ja omaaloitteisesta aikuisesta tulee usein osaamaton ja passiivinen. Syntyy vaikutelma, että he ajattelevat tieteellisyyden olevan muualla kuin niissä taidoissa, joita ovat siihen mennessä oppineet. (Perttula 2014, 75) Perttula esittää, että fenomenologista metodologiaa soveltavan kokemuksen tutkimuksen puitteissa ihminen on paras “metodi”. (em. , 77)

Tutkiminen on esille saattamista, näkymättömän näkyväksi tekemistä. Ei mitään sen ihmeellisempää. (Erkkilä, 2014)

Tutkiminen on esille saattamista, näkymättömän näkyväksi tekemistä. Ei mitään sen ihmeellisempää. (Erkkilä, 2014)

Kysymysten rooleja tutkimuksessa • Tutkimuskysymys – koko tutkimuksen ydin – Paljastaa tai vähintään vihjaa,

Kysymysten rooleja tutkimuksessa • Tutkimuskysymys – koko tutkimuksen ydin – Paljastaa tai vähintään vihjaa, millaisen tiedonkäsityksen, ihmiskäsityksen ja taidekäsityksen äärellä ollaan – Haluatko kuvailevaa tai ymmärrystä lisäävää tietoa? Silloin kysymyksesi ei ole muodossa “Onko? ” • Aineiston hankintaa varten muotoiltavat kysymykset esim. haastattelukysymykset – Tiedon intressin pohjalta pilkottu – Edellyttää tutkielman teoriaviitekehykseen nojautumista • Kysymykset, jotka esitetään aineistolle, jotta aineistosta voidaan rakentaa vastaus tutkimuskysymykseen. – Analyysivaiheen kysymykset ovat työkaluja, joilla aineistoon kaivaudutaan – Kysymyksiä, jotka auttavat jäsentämään aineistoa – Kysymyksiä, jotka liittyvät tutkimuskysymyksen eri puoliin; liittävät aineiston tutkimuskysymykseen Uudet kysymykset, jotka jäävät “perintönä” jatkoa varten itselle tai muille

Opinnäytteen laajuudesta • Tutkimuskysymys ja kaikki apukysymykset ovat oleellinen osa työn rajausta • Mitä

Opinnäytteen laajuudesta • Tutkimuskysymys ja kaikki apukysymykset ovat oleellinen osa työn rajausta • Mitä sanoo opinnäytetyöohjeet? – 30 op – 25– 70 tekstisivua (n. 50 000– 140 000 merkkiä), riippuen produktio-osasta • Liian laaja kysymys? – Preparoi tutkimuskysymyksesi; metakysymys johon liittyy-> kohdallinen, paikallinen, aineistoon kiinnittyvä kysymys • Voiko olla liian suppea kysymys?

Haastatteluaineiston analyysi • Luonnehdi aineistosi, jotta analyysimenetelmän valitseminen on pohjustettu hyvin – Asiantuntijahaastattelu, –

Haastatteluaineiston analyysi • Luonnehdi aineistosi, jotta analyysimenetelmän valitseminen on pohjustettu hyvin – Asiantuntijahaastattelu, – Kokemuksen kuvausta tavoitteleva haastattelu (suhteessa mihin kokemukseen tai kokemuksiin) – Yksilö- vai ryhmähaastattelu – Strukturoitu, puolistrukturoitu vai avoin teemahaastattelu – Tasa-arvoisessa tilanteessa tuottunut vai erilaisten valta-asetelmien läpäisemä (kieli, status, ikä, olosuhde) – Valmiina saatu vai sinun tuottama

Haastattelun analyysin vaiheet • • • Luokittelu – ei ole analyysia vaan tutustumista ja

Haastattelun analyysin vaiheet • • • Luokittelu – ei ole analyysia vaan tutustumista ja haltuunottoa – Litterointi osana tutustumista Analyysi – apuna analyyttiset kysymykset, syntyvät aineiston ja tutkimuskysymyksen vuoropuhelussa. – Kestä pettymys aineistoon, päästä irti ennakko-oletuksistasi, löydä uudet kysymykset – Tarkoituksena löytää jotain, mikä ei ole pelkissä aineistolainauksissa sellaisenaan läsnä – Sisällönanalyysi, aineistolähtöinen vai teorialähtöinen? – Tulosten mahdollinen visualisointi Tulkinta – Tulkinta kutsuu esiin teoriat ja muut tutkijat – Tulkinnalla tutkimus kontektualisoidaan Eli prosessin vaiheet – Tutkimuskysymyksen asettaminen – Aineiston keruu – Aineiston rajaaminen ja järjestäminen – Aineiston luokittelu – Teemojen ja ilmiöiden vertailu, tulkintasäännön muodostaminen – Tulosten koonti, tulkinta ja koettelu – Teoreettinen dialogi, vaikutusten arviointi ja jatkon hahmottaminen (Ruusuvuori & Nikander &Hyvärinen 2010)

Sohlberg, Katriina: Kohti inklusiivista koulua ja kuvataidekasvatusta (Maisterin opinnäytetyö, työn alla) • Metodina fenomenografinen

Sohlberg, Katriina: Kohti inklusiivista koulua ja kuvataidekasvatusta (Maisterin opinnäytetyö, työn alla) • Metodina fenomenografinen lähestymistapa, jossa hyödynnetään integroivaa kirjallisuuskatsausta ja teemahaastatteluja • Tutkimuskysymykseni ovat: – Minkälaisia arvoja, asenteita ja käsityksiä Kalasataman koulun kehittämisen taustalla vallitsee? – Millä tavoin Kalasataman koulua pyritään kehittämään inklusiiviseen suuntaan? – Millä tavoin inklusiivinen kuvataideopetus muotoutuu? • Tarkastelin ja hahmottelin aineistoa tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä. (Hirsjärvi ja Hurme 2009, 137; 144. ) Analyysin vaiheet: – – – Pilkoin aineiston osiin Järjestin aineistoni tutkimuskysymysteni perusteella kolmeen osaan Teemoittelin ja järjestelin aineistoa Poistin toistoja Tiivistin aineistoa ja pyrin löytämään keskeisiä asioita Tulkitsin ja hahmottelin aineistoa teoreettisessa viitekehyksessä

Havainto, kuvailu ja tulkinta • Kokemukseen kiinnittyvässä tutkimuksessa havainnoilla ja kuvailulla on tärkeä rooli.

Havainto, kuvailu ja tulkinta • Kokemukseen kiinnittyvässä tutkimuksessa havainnoilla ja kuvailulla on tärkeä rooli. • Älä kiirehdi tulkintaan ja merkityksen antoon. • Aineiston tarkastelu ja ilmiön kuvailu aineiston pohjalta on tutkimista. • Tutkija joutuu aineiston äärellä jäsentämään, löytämään teemoja, asettamaan rinnakkain, etsimään ristiriitaisuuksia ja paradokseja, etsimään aukkoja, pyrkiä ymmärrykseen kuvailun kautta • Ennen kaikkea tutkijan tulee ihmetellä. Pitää säilyttää asenne, jossa kysytään yhä uudelleen ”vai olisiko sittenkin niin, että…Mitä tässä oikein kuvataan? Mistä tässä oikeastaan kerrotaan? ”

Todiste, argumentti, peilauspinta… aineiston episteeminen luonne Zyman, Daniela & Baldon, Diana (2008). Catalog for

Todiste, argumentti, peilauspinta… aineiston episteeminen luonne Zyman, Daniela & Baldon, Diana (2008). Catalog for exhibition A Question of Evidence. Thyssen-Bornemisza Art Contemporary, Vienna

Yhteinen aineistojen tarkastelu • Laitetaan viime kerralla syntyneet aineistot esille. • Järjestetään ne akselille:

Yhteinen aineistojen tarkastelu • Laitetaan viime kerralla syntyneet aineistot esille. • Järjestetään ne akselille: HAVAINTO – TULKINTA Miten luonnehtia aineistoa? Miten se on kerätty/syntynyt? Kenen toimesta? Miten aineiston kerääjä tai luoja on vaikuttanut aineiston olemukseen? Mitä jää tämän aineiston ulkopuolelle? Mihin aikaan, paikkaan ja kultuuriin aineisto kiinnittyy? Mitä muita aineistoa luonnehtivia piirteitä löydätte?

Lähteet • • Erkkilä, Jaana (2014). “Tutki vielä!”. AGON, htpp: //agon. fi/article/tutki-viela/. Julkaistu 15.

Lähteet • • Erkkilä, Jaana (2014). “Tutki vielä!”. AGON, htpp: //agon. fi/article/tutki-viela/. Julkaistu 15. 12. 2014. Zyman, Daniela & Baldon, Diana (2008). Catalog for exhibition A Question of Evidence. Thyssen-Bornemisza Art Contemporary, Vienna. Perttula, Juha 2014. Fenomenologia aikuisen kehityksessä teoksessa Kokemuksen tutkimus IV. Kaisa Koivisto, Jani Kukkola, Timo Latomaa & Pirkko Sandelin (toim. ). Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. Ruusuvuori & Nikander &Hyvärinen 2010. Haastattelun analyysin vaiheet teoksessa Haastattelun analyysi, Ruusuvuori & Nikander & Hyvärinen (toim. ). Tampere: Vastapaino.

Analyysipajaan järjestäytyminen • Pohtikaa ensin, miten teidän työskentelyä voi suunnata viimekerran ja tämän kerran“lukuläksyt”:

Analyysipajaan järjestäytyminen • Pohtikaa ensin, miten teidän työskentelyä voi suunnata viimekerran ja tämän kerran“lukuläksyt”: – – Granö (Visuaalisen aineiston analyysi) Keskitalo (Moniaistinen analyysi) Mäkiranta (Valokuva-aineiston analyysi) Kiilakoski & Tervahartiala – – – 1. Tutustukaa aineistoon, ryhmitelkää 2. Luokaa kysymykset, jotka voitte aineistolle esittää 3. Analysoikaa aineistoa kysymystenne avulla 4. Esittäkää tulkinta, johtopäätös 5. Muovatkaa jatkokysymys