AIKUISTEN EPILEPSIA Kyp hoito 2009 KAKS ari saarinen

AIKUISTEN EPILEPSIA Käypä hoito 2009 KAKS ari saarinen

määritelmä Epilepsia on taipumus saada toistuvasti epileptisiä kohtauksia ilman poikkeuksellisia altistavia tekijöitä Epilepsiadiagnoosin tekeminen edellyttää, että potilas on saanut vähintään yhden epileptisen kohtauksen Tällöin tukena on jokin epilepsiaan altistava tutkimuslöydös tai esim. tieto syndromasta Akuuttiin aivotapahtumaan liittyvä

Jaottelu Paikallis/pesäkealkuinen Suoraan yleistyvä

jaottelu Idiopaattinen/oireyhtymä (valtaosa <20 v ilmeneviä) osa näistä on geneettisiä Geenivirhe on vain harvoin määritettävissä tarkasti ja voi olla erilainen samaakin oireyhtymää sairastavilla. Symptomaattinen . . . synnynnäinen . . . hankinnainen . . . metabolinen sairaus ym. perinnölliset sair. Todennäköisesti symptomaattinen (kryptog. )

aktiivi epilepsia Aktiivisen epilepsian (ainakin yksi epileptinen kohtaus viimeisten viiden vuoden aikana) esiintyvyys aikuisilla on suomalaisen tutkimuksen mukaan ollut 6, 3/1 000 Muualla Euroopassa 5, 3– 6, 3/1 000; mediaani 5, 5/1 000 [16].

Ensimmäinen kohtaus Lähete erikoissairaanhoitoon päivystyksenä tai kiireellisenä Epilepsiadiagnoosin tekee ja hoidon aloittaa aina neurologi tai neurologian yksikkö

Epilepsian pitkäaikaishoito erikoissairaanhoidossa lääkehoidon aloitus ja hoidon ohjaus, siihen saakka, kunnes kohtauksettomuus on saavutettu ammatillisen ja muun kuntoutuksen toimenpiteet, suunnitelma Päätös lääkehoidon lopettamisesta Raskauden mahdollisuus ja raskauden seuranta Vaikea epilepsia a.

lapsi-nuori-aikuinen Vastuu lapsipotilaan hoidosta siirtyy yleensä 15– 18 vuoden iässä aikuisneurologille neuvotellen paikallisen työnjaon mukaan. Aikuisneurologin tai aikuisneurologian yksikkö voisi aloittaa 15– 16 vuotiaiden hoitoon osallistumisen ammatillisten ym. asioiden vuokasi. Kehitysvammaisten epilepsiapotilaiden hoidosta ja seurannasta voivat huolehtia kehitysvammalääkärit

Epilepsian diagnoosi OIREKUVAUS, SILMINNÄKIJÄ? EEG: n merkitys diagnoosia tukeva kohtausmaisia oireita aiheuttavien sairauksien poissulku, PÄIHTEET! MRI niille potilaille, joiden epileptisen kohtauksen tai epilepsian etiologia ei ole selvinnyt akuuttitilanteessa suoritetulla tietokonekuvauksella ja muulla tutkimuksella

Erotusdiagnoosi Vasovagaalinen kollapsi Valsalvailmiö, yskäkollapsi Hypotensio, kuivuminen, lääkkeet Elektrolyyttihäiriöt Paroksysmaalinen huimaus Yöllinen dystonia REM-unen häiriö Katatrenia (yöllinen vaikerrus) Rytmihäiriöt, QT-aika, PQ-aika, Aivoperäinen epileptinen rytmihäiriö?

Erotusdiagnoosi psykiatriset häiriöt paniikkikohtaukset ja muut ahdistushäiriöt dissosiatiiviset ja konversiotilat pseudoepilepsia

Vieroituskouristukset Aina huolehdittava potilaan ohjaamisesta asianmukaiseen päihdeongelman hoitoon. Pääsääntöisesti ei epilepsialääkitystä

Päihteet ja kohtaukset Poikkeuksena taustalla epäiltävissä oleva epilepsia esim toistuvien vammojen seurauksena, partiaalinen mekanismi Alkoholienkefalopatiaan liittyvä kohtaustaipumus ilman selkeää krapulaa ?

Hoidon tavoite Kohtauksettomuus ILMAN MERKITTÄVIÄ HAITTAVAIKUTUKSIA

Lääkehoidon aloitus Pääasiassa vasta toisen kohtauksen jälkeen Ensimmäinen kohtaus Jos pitkittynyt Taustalla ennestään epilepsiaan altistava tekijä Uusiutumisriski ad 60 -80%, suurin riski 3 -6 kk Profylaksia? Akuutti kallonsisäinen tekijä Ei profylaktista lääkitystä(? ), SAV: n yhteydessä!? Lääkitys ei ehkäise epilepsian kehittymistä

Lääkehoidon aloitus Ennen PVK ALAT (NTA) Potilaaseen yhteydessä voinnista ja LAB-tuloksista Aloituksen jälkeen 6 vk ja 3 -5 kk kuluessa PVK ALAT lääkeainepitoisuus (valpro, karba, oh-karba) +NTA Diureetti-lääkitys -->Na! Ei enää laboratorion rutiiniseurantaa jatkossa !

Laboratorioseuranta Lievä leukopenia (leukosyyttimäärä yli 2 x 109/l) ja maksaentsyymiarvojen suureneminen (ALAT ad 2– 3 x viitealueen ylärajan) ”ovat tavallisia. Eikä niihin tarvitse reagoida”!!? Kainuussa reagoidaan lähettämällä konsultaatio, jos havaitaan. Agranulosytoosiia tai hepatiittia joiden ilmaantumista ei voida ennustaa laboratoriokokeiden perusteella

Laboratorioseuranta tarvittaessa Komplianssin seuranta (myös lamotrigin) Kohtausten jatkuminen lääkityksestä huolimatta Päihteiden osuuden arvio Maksainduktion vaikutus (karbamatsepiini, fenytoiini) Interaktiot Rinnakkaisvalmisteet (80 -125% rajat)

Paikallisalkuinen okskarbatsepiini pitkäaikutteinen karbamatsepiini lamotrigiini levetirasetaami topiramaatti valproaatti gabapentiini

Paikallisalkuiseen lisälääkkeet gabapentiini klobatsaami lamotrigiini levetirasetaami pregabaliini tiagabiini topiramaatti tsonisamidi fenytoiinilla ja fenobarbitaalilla pitkäaikaisia haittavaikutuksia

Hoito kuten paikallisalkuisissa, jos oireisto alkaa jatkua aikuisiässä!! Yli 25– 30 vuoden iässä alkava epilepsia, jonka kohtaukset ovat luokittelemattomia, EEG on normaali, Hoidetaan kuten paikallisalkuinen epilepsia

Ensisijaisesti yleistyvät Lapsuus- ja nuoruusiän poissaoloepilepsia, Yleistyneet toonis-klooniset kohtaukset herätessä Nuoruusiän myokloninen epilepsia Välkevaloherkkä epilepsia. VALPROAATTI-LAMOTRIGIN-TOPIRAMAATTI Lisänä levetirasetaami ja klobatsaami Kainuussa klonatsepaamiakin

Nuoruusiän (ad 24 v) myoklonusepilepsia Yleensä aamuisin esiintyvät myokloniset nyäykset, yhtäkkisiä, lyhyitä, tois- tai molemminpuolisia yläraajoihin painottuvia lihasnykäyksiä Yleistyneitä toonis-kloonisia kohtauksia muutaman vuoden kuluessa Poissaolokohtauksiakin

Nuoruusiän myokloninen epilepsia valproaatti topiramaatti Lisääkkeenä levetirasetaami Toonis-kloonisiin ja poissaolokohtauksiin lamotrigiinia Huom! Muut lääkkeet voivat pahentaa ja olla vihje diagnoosista.

Etenevä myoklonusepilepsia (EPM 1)eli Unverricht–Lundborgin tauti (ULD) valproaatti ja klonatsepaami tai klobatsaami. LISÄLÄÄKKEET levetirasetaami pirasetaami (auttaa vain myokloniaan), lamotrigiinia topiramaatti

Aikuisiässä jatkuvia Imeveväisiän vaikea myokloninen epilepsia SMEI myoklonis-astaattinen epilepsia eli Doosen epilepsia Lennox–Gastaut’n oireyhtymä Landau–Kleffnerin oireyhtymä

Fertiili-ikä E-pillereiden tehoa heikentävät karbamatsepiini, okskarbatsepiini, fenytoiini ja topiramaatti (annoksilla yli 200 mg/vrk) Muut epilepsialääkkeet eivät heikennä hormonaalisen ehkäisyn tehoa. !!! Lamotrigin suurenee tauon aikana

Raskaus Epämuodostumariski 5, 6 -8, 5% verrattuna tavanomaiseen 2, 3% Valproaatilla 10, 7% Karbamatsepiinlla 4, 6% Lamotrigiinilla 4, 9% Selkäydinanomaliariski vähenee 50% 0, 4 mg foolihappolisällä, suositus 1 mg x 1. Riskiperheissä 70% vähennys 4 mg lisällä Foolihappoa ei mitata rutiinisti

Raskaus Ei pitoisuus seurantaa rutiinisti Lääkitys pyritään minimoimaan turvallisissa rajoissa Monoterapia, jos mahdollista Tuetaan imetystä

Epilepsiakirurgia Epilepsia on vaikeahoitoinen, kun potilaalla esiintyy epileptisiä kohtauksia tai muita epileptiseen oireyhtymään kuuluvia oireita asianmukaisesta hoidosta huolimatta ja oireet haittaavat hänen mahdollisuuksiaan viettää täysipainoista ja turvallista elämää

Epilepsiakirurgia Lääkehoidolla ei saada tyydyttävää tulosta 2 -3 vuoden kuluessa Terveydentila hyvä Yhteistyökykyinen potilas Psyykkinen tasapaino Ohimolohkoepilepsiassa 2/3 kohtauksettomiksi Muissa pesäkkeisissä 1/3

Lesiokirurgia Epilepsiaa aiheuttava kasvain Malformatio Kehityshäiriö

Muita kirurgisia keinoja Vagus stimulatio Vähentää kohtauksia Suoraan yleistyvissä Paikallisalkuisissa Lennox-Gastaut Corpus callosumin halkaisu Atoniset kohtaukset 35% kohtauksettomiksi

Vaikeahoitoisia epilepsioita Aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen Kasvainten yhteydessä Multifokaaliset Kehitysvammaiset, anamneesin saanti vaikeaa Pseudoepilepsia mukana Psyykkiset muut häiriöt, anamneesi rikas Päihteiden käyttö Lapsuus-/nuoruusiästä aikuisuuteen jatkuvat