Afrikan luonnonolot ja vestrakenne 1232020 Arvi Hurskainen 1

Afrikan luonnonolot ja väestörakenne 12/3/2020 Arvi Hurskainen 1

Sään vaihtelut • sääoloihin vaikuttavat eniten sateet • sateet tulevat ns. 'kesällä' ja talvet ovat sateettomia • poikkeuksen tekevät trooppiset sademetsät ja päiväntasaajan alue, missä sataa vuoden ympäri • mantereen luoteisosassa ja lounaisosassa sateet tulevat talvella 12/3/2020 Arvi Hurskainen 2

12/3/2020 Arvi Hurskainen 3

12/3/2020 Arvi Hurskainen 4

Sään vaihtelut • korkeimmat sademäärät (yli 1, 400 mm) Kongon sademetsässä ja Guinean lahden rannikolla • sademäärät vähenevät vaiheittain mentäessä pohjoiseen kohti Saharaa, koilliseen kohti Afrikan sarvea ja etelään kohti Kalaharin allasta ja Namibin erämaata • autiomaissa sademäärä on alle 100 mm/v ja lähialueilla alle 400 mm/v 12/3/2020 Arvi Hurskainen 5

Sään vaihtelut • maailman keskiarvo on 800 -900 mm/v • sateiden epäsäännöllisyys ongelma • Malawin ja Mosambikin alueella liikaa sateita • Vähäsateisuus yleisempää kuin ennätyssateiden vuodet 12/3/2020 Arvi Hurskainen 6

Sään vaihtelut • kesäsateiden vyöhykkeillä sateet usein kuuroluonteisia, rankkasateita, ukkosta, rakeita • ajoittaiset liiallisen kuivuuden kaudet yleisiä, joskus kuivuus kestää useita vuosia • joet ja patoaltaat kuivuvat 12/3/2020 Arvi Hurskainen 7

Kolme pääasiallista säätyyppiä 1. kääntöpiirien kohdalla vallitsee korkeapaine – kirkas sää, aurinkoinen sää, vähän sadetta – kesäkaudella korkeapaine työntyy kauemmas pohjoiseen kravun kääntöpiirillä ja etelään kauriin kääntöpiirillä 12/3/2020 Arvi Hurskainen 8

Kolme pääasiallista säätyyppiä – Etelä Afrikassa mereltä matalapaineen mukana tuleva kosteus tuo sadetta mantereen etelä- ja kaakkoisosaan – länsiosassa sen sijaan sateet ovat vähäiset – talvella Etelä-Afrikan sisämaassa kiertää korkeapaine, joka tuo kylmiä rintamia eteläAtlantilta mutta puhaltaa pois kostean ilman 12/3/2020 Arvi Hurskainen 9

Kolme pääasiallista säätyyppiä 2. Sahara on laaja alue, jolle tulee vain vähän kosteita tuulia mereltä – etelätuulet eivät kykene tuomaan sateita yli 2000 km päähän Saharaan 12/3/2020 Arvi Hurskainen 10

Kolme pääasiallista säätyyppiä 3. trooppinen Afrikka on matalapaineen aluetta maalis-syyskuussa – matalapaineen ja korkeapaineen kohtaaminen saavat aikaan intertrooppisen konvergenssivyöhykkeen (ITCZ), mikä saa aikaan kosteuden tiivistymistä sateeksi 12/3/2020 Arvi Hurskainen 11

Kolme pääasiallista säätyyppiä – pohjoisen pallonpuoliskon kesän aikana (maalis-syyskuu) ITCZ tuo sadetta Länsi. Afrikkaan (Senegal, Sahel, eteläinen Chad, eteläinen Sudan, Etiopian ylänkö) – eteläisen pallonpuoliskon kesän aikana (syyskuu-maaliskuu) ITCZ ja sateet siirtyvät etelään Zimbabwen ja Pohjois-Namibian tasolle 12/3/2020 Arvi Hurskainen 12

Kolme pääasiallista säätyyppiä – Intian valtamerellä kesä on voimakkaiden sadekuurojen ja myrskytuulten aikaa – talvisateita tulee suppeilla alueilla Atlasvuorilla ja Länsi-Kapin alueella – talvisateet tulevat lännestä Atlantilta kylmien virtojen alueelta 12/3/2020 Arvi Hurskainen 13

Kasvillisuusvyöhykkeet • Kasvillisuusalueet noudattelevat sademääriä 12/3/2020 Arvi Hurskainen 14

12/3/2020 Arvi Hurskainen 15

Kolme päätyyppiä: 1. Tiheä metsä • Kongon altaassa ja Guinean lahden alueella ikivihreää päiväntasaajan metsää ja sademetsää (vaatii vähintään 1, 400 mm/v) • jonkin verran tiheää metsää on myös lämpimien virtojen alueella rannikkovyöhykkeillä • ja merten saarilla • öljypalmu, kumipuu, kovia puulajeja • puuvarannot vähenevät nopeasti hakkuiden seurauksena 12/3/2020 Arvi Hurskainen 16

Kolme päätyyppiä: 2. Savanni • Sademetsän reuna-alueilta alkaa laaja savannialue, jolla sadekaudet ja kuivat kaudet vuorottelevat – puusto kosteammilla alueilla kookkaampaa ja tiheämpää, samoin ruoho pidempää – puusto kuivemmilla alueilla luonnostaan harvahkoa, puistomainen kasvusto – vielä kuivemmilla alueilla pensastoa ja tupsuina kasvavaa ruohoa – runsaasti eri kasvi- ja eläinlajeja 12/3/2020 Arvi Hurskainen 17

Kolme päätyyppiä: 2. Savanni • ylilaidunnus ja villieläinten liian suuret kannat luonnonpuistoissa ongelmana • puuston nopea katoaminen voimistaa eroosiota ja edistää aavikoitumista 12/3/2020 Arvi Hurskainen 18

Kolme päätyyppiä: 3. Puoliaavikko ja aavikko • kuivan savannin äärialueilla puusto muuttuu matalammaksi ja harvemmaksi (akasialajit yleisiä) ja pensaat matalammiksi • tupsumainen ruoho sekä karjan että villieläinten ravintona • puoliaavikon kasvustona harva matala pensasto ja lyhyt ruoho (steppe) 12/3/2020 Arvi Hurskainen 19

Kolme päätyyppiä: 3. Puoliaavikko ja aavikko • karoo Etelä-Afrikassa kattaa laajat alueet – kotoperäiset varpukasvit ja mehikasvit – soveltuvat hyvin lampaiden ympärivuotiseen kasvatukseen • pohjoisessa siirtyminen sademetsästä eri vaiheiden kautta aavikoksi on selvästi havaittavissa 12/3/2020 Arvi Hurskainen 20

Kolme päätyyppiä: 3. Puoliaavikko ja aavikko • Etelä-Afrikassa siirtyminen metsästä aavikoksi tapahtuu idästä länteen – Kalahari puoliaavikkoa – Namib ja Sahara ovat mantereen todellisia aavikoita, sadetta alle 50 mm/v 12/3/2020 Arvi Hurskainen 21

Kolme päätyyppiä: 3. Puoliaavikko ja aavikko • Saharassa hajallaan keitaita – pysyviä vesilähteitä, omaperäisiä kasveja, jonkin verran savannikasvillisuutta, satunnaisia sateita • ruohosavannit, joilla ei kasva puita eikä pensaita – Etelä-Afrikan sisätasanko (highveld) – Etiopian ylänkö 12/3/2020 Arvi Hurskainen 22

• vuoristosademetsät (mm. Atlas-vuoret) • mangrovesuot rannikoilla • kookospalmuvyöhykkeet trooppisilla rannikoilla 12/3/2020 Arvi Hurskainen 23

• Afrikan parhaat viljelysmaat ovat jokien tulvatasangot ja vulkaaninen maaperä (ItäAfrikka ja Kamerun) • päiväntasaajan alueen maat ovat köyhiä, sillä rankkasateet ja kuumuus liuottavat ja suodattavat mineraaleja ja humusta ja ne joutuvat veden mukana jokiin ja mereen • savanneilla sadekausien ja kylmien kausien vuorottelu synnyttää maahan kovan kuoren (lateriitti), vaikea viljellä 12/3/2020 Arvi Hurskainen 24

Luonnonvarat ja riskit • • energiavarat maatalouden mahdollisuudet merelliset luonnonvarat epätasaisesti jakaantuneet – luonnonolojen vaihtelut lisäävät riskejä – ihmisten lisääntyminen ja taipumus ylihyödyntämiseen 12/3/2020 Arvi Hurskainen 25

Luonnonvarat ja riskit • • • mineraalit energialähteet meri resurssit jakaantuneet hyvin epätasaisesti luonnon asettamat rajoitukset ihmisen harjoittama liiallinen hyödyntäminen 12/3/2020 Arvi Hurskainen 26

Luonnonvarat ja riskit • pintaveden epätasainen jakautuminen • Kongon altaassa ja Guinean lahdella runsaasti vettä • muualla joko kuivaa tai sateet satunnaisia • kastelukanavat mm. Niilillä • patoaltaita ja sähkölaitoksia useilla alueilla 12/3/2020 Arvi Hurskainen 27

Luonnonvarat ja riskit • mineraalivarat runsaat – kulta, platina, jalokivet – rauta, kupari, kromi, magnesium, bauksiitti – hiili, öljy, uraani – fosfaatti, kalkki, suola 12/3/2020 Arvi Hurskainen 28

Luonnonvarat ja riskit • mantereesta 6% viljelykelpoista • eri viljelykasvit vaativat hyvin erilaiset kasvuolosuhteet • karjankasvatusta rajoittaa erityisesti tsetsekärpänen (kolmasosa mantereesta) 12/3/2020 Arvi Hurskainen 29

Luonnonvarat ja riskit • kalastusta kylmien merivirtojen alueella: Etelä-Afrikka, Namibia, Angola, Senegal, Mauritania, Marokko • liiallinen kalastus vaarana 12/3/2020 Arvi Hurskainen 30

Luonnonvarat ja riskit • Luonnonvarojen liiallinen hyödyntäminen yleensä vaarana • Afrikan oma alkuperäinen puusto yleensä hidaskasvuista ja soveltumatonta metsänviljelyyn 12/3/2020 Arvi Hurskainen 31

Luonnonvarat ja riskit • lisääntyvässä määrin istutusmetsiä – eukalyptus (peräisin Australiasta, sahatavara ja paperi) – eri mäntylajit (sahatavara, rakennuslevyt ja paperi) – sypressi (sahatavara, rakennuslevyt ja paperi) 12/3/2020 Arvi Hurskainen 32

Luonnonvarat ja riskit • alkuperäisen luonnon säilyttäminen tärkeää monissa maissa - tukee turismia (valtavat luonnonpuistot) • myös yksityisiä luonnonpuistoja • salametsästys uhkana 12/3/2020 Arvi Hurskainen 33

Sairaudet • tsetsen levittämä trypanosomiasis uhkana sekä karjalle että ihmisille (kolmasosa mantereesta karjalle soveltumatonta tsetsen takia) • punkit, madot, koit, kuoriaiset, jyrsijät, termiitit, heinäsirkat – aavikkosirkka Pohjois-Afrikassa • punainen sirkka keskisessä ja eteläisessä Afrikassa 12/3/2020 Arvi Hurskainen 34

12/3/2020 Arvi Hurskainen 35

Sairaudet • • malaria (Anopheles moskiitto) keltakuume (Aedes moskiitto) bilhartsia (scistosomiasis) jokisokeus (Simulium kärpänen) länsi. Afrikassa jokien varsilla 12/3/2020 Arvi Hurskainen 36

12/3/2020 Arvi Hurskainen 37

12/3/2020 Arvi Hurskainen 38

Sairaudet • tuberkuloosi, aiheuttaa eniten kuolemia Afrikassa • ripuli • lavantauti • punatauti (dysenteria) • kolera 12/3/2020 Arvi Hurskainen 39

Sairaudet • • • kwashiorkor (johtuu aliravitsemuksesta) polio (poliomyelitis) tuhkarokko isorokko AIDS - nykyajan suurvitsaus 12/3/2020 Arvi Hurskainen 40

Väestönkasvu • • vuonna 1950 Afrikan väestö 280 miljoonaa vuonna 1998 800 miljoonaa väestö lisääntyy n. 3% vuodessa väkiluku kaksinkertaistuu n. 25 vuodessa 12/3/2020 Arvi Hurskainen 41

12/3/2020 Arvi Hurskainen 42

12/3/2020 Arvi Hurskainen 43

12/3/2020 Arvi Hurskainen 44

12/3/2020 Arvi Hurskainen 45

12/3/2020 Arvi Hurskainen 46

12/3/2020 Arvi Hurskainen 47

12/3/2020 Arvi Hurskainen 48

12/3/2020 Arvi Hurskainen 49

12/3/2020 Arvi Hurskainen 50

12/3/2020 Arvi Hurskainen 51

12/3/2020 Arvi Hurskainen 52

12/3/2020 Arvi Hurskainen 53

12/3/2020 Arvi Hurskainen 54

Väestönkasvu • syntyvyyden kautta lisäystä vuosittain 4, 9 % v. 1950 • syntyvyyden kautta lisäystä vuosittain 4. 1% v. 2000 • kuolleisuuden kautta poistumaa 2, 7% vuonna 1950 • kuolleisuuden kautta poistumaa 1, 2% vuonna 2000 • v. 1950 nettolisäys 2, 2% • v. 1980 nettolisäys 3% • v. 2000 nettolisäys 2, 9% 12/3/2020 Arvi Hurskainen 55

Väestönkasvu • Afrikan väestönlisäys maailman korkein • joka vuosi Afrikan väkiluku lisääntyy yli 20 miljoonaa (vastaa Sambian ja Zimbabwen yhteistä väkimäärää) • Voimakkaan väestönlisäyksen maita (33, 6%): Botswana, Norsunluurannikko, Etiopia, Kenia, Libya, Malawi, Niger, Swazimaa 12/3/2020 Arvi Hurskainen 56

Väestönkasvu • Alin syntyvyys (1 -1, 25%): Egypti, Marokko, Tunisia, Seychellit, Etelä-Afrikka • Mauritius 0, 9% • hedelmällisyystaso Afrikassa 5 -6 elävää lasta naista kohti • Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa 2, 8 • Euroopassa 1, 7 • 150 vuoden kuluttua väkimäärän arvellaan olevan 3 miljardia 12/3/2020 Arvi Hurskainen 57

Väestönkasvu • • • Afrikan väentiheys 26 h/km 2 Maailman keskiarvo 42 h/km 2 Euroopassa 102 h/km 2 Aasiassa 116 h/km 2 Väestö hyvin epätasaisesti jakautunut eri osissa Afrikkaa 12/3/2020 Arvi Hurskainen 58