AFRIKAN KIELET morfologia Arvi Hurskainen 6112021 1 MORFOLOGIA

AFRIKAN KIELET morfologia Arvi Hurskainen 6/11/2021 1

MORFOLOGIA n merkkijonon ('sanan') osat: n n n 6/11/2021 sanajuuri prefiksi = sanajuuren eteen sijoitettu morfeemi suffiksi = sanajuuren jälkeen sijoitettu morfeemi infiksi = sanajuuren sisään sijoitettu morfeemi sirkumfiksi = morfeemi, josta osa sijoittuu sanajuuren eteen ja osa jälkeen 2

Morfologia n n n Bantukielille tyypillistä prefiksien käyttö, mutta myös suffiksit ovat yleisiä Affiksit voivat yhdessä kielessä esiintyä prefikseinä ja toisessa sukulaiskielessä suffikseina (kehityshistoria) Joskus aiemmin monet nykyisin affikseina esiintyvät morfeemit ovat olleet itsenäisiä, riipumattomia sanoja, jolloin ne on voitu sijoittaa joskus sanan jälkeen, joskus eteen 6/11/2021 3

Morfologia n n Bantukielten ortografia ei prefiksien ja suffiksien suhteen ole yhdenmukainen Joskus esim. prefiksit voidaan kirjoittaa sanajuuresta irrallisiksi sanoiksi 6/11/2021 4

Morfologia n Niger kordofanilainen kieliperhe, johon bantukieletkin kuuluvat, sisältää kokoelman eri tavoin sovellettua affiksointia 6/11/2021 5

Morfologia n Substantiiviluokkajärjestelmä sisältää seuraavat variaatiot: n n 6/11/2021 Luokkaprefiksi on sanajuuren edessä Luokkaprefiksi on sanajuuren jäljessä Luokkaprefiksi on vaihtoehtoisesti sanajuuren edessä tai jäljessä luokkaprefiksi on sekä sanajuuren edessä että jäljessä (sirkumfiksi) 6

Morfologia n Bulom Tem Gurma ga Gola Proto Bantu 6/11/2021 ihmiset nesteet esineet/ruumiin osat o /u o o o m m (o ) ( ) *m o li /de re m ma li (ma )( ma) (e ) ( le) *ma *de ku ka ki (ke ) ( e) *ke 7

Morfologia n n n Bulomin kielessä substantiiveilla on tyypillisesti prefiksit Temin kielessä puolestaan substantiviluokan tunnus tulee sanajuuren jälkeen Gurma sijoittaa sekä prefiksin että suffiksin luokan tunnukseksi 6/11/2021 8

Morfologia n n n Golan kielen affiksit on pantu sulkuihin osoittamaan, että ne eivät aina ole edes pakollisia Esim. un (joku) henkilö; o- -un tai un- 'henkilö' (määrätty). Kun adjektiivi on määreenä, golassa suffiksi, joka muutoin pantaisiin substantiivin jälkeen, pannaankin adjektiivin jälkeen; esim. sia 'hyvä': osia-un 'hyvä henkilö’ Esimerkkinä kiistattomasta sirkumfiksista Westermann ja Bryan mainitsevat länsiafrikkalaisen tobote kielen, jossa: n 6/11/2021 ké-jì-ké 'veitsi' (juuri ji), mon. n-jì-m 9

Morfologia n n Myös toonit voidaan laskea kuuluviksi morfeemeihin, jolloin ne muodostavat oman affiksiluokkansa nimeltä 'suprafiksit' Infiksin käyttö on suhteellisen harvinainen Afrikassa, mutta esim. malagasin kielessä se esiintyy. t-om-angy 'sataa' (vrt. tangy 'sade'). Niger kordofanilaisissa kielissä infiksointi on harvinaista 6/11/2021 10

Morfologia n n Morfeemi on useimmiten yhtenäinen kokonaisuus peräkkäisiä foneemeja Morfeemi voi olla myös katkaistu siten, että morfeemin osat ovat toisistaan irrallaan n n 6/11/2021 Esim. sirkumfiksi on tyypillinen katkaistu morfeemi, jossa sen osien väliin tulee jokin toinen morfeemi (vrt. edellä oleva esimerkki ké jì ké 'veitsi') Arabian kieli tarjoaa runsaasti esimerkkejä diskontinuitiivisista morfeemeista. Seemiläisille kielille on tyypillistä sanojen muodostaminen peruskonsonanttien varaan, jolloin väliin tulevien vokaalien vaihteluilla saadaan merkityseroja. Prefiksien ja suffiksien lisäksi ne käyttävät vokaali infiksejä. 11

Morfologia n Moniin afrikkalaisiinkin kieliin lainasanana tullut konsonanttijuuri ktb esiintyy mm. muodoissa: n n n 6/11/2021 Ki. Taa. B kirja Ka. Ta. B hän kirjoitti kirjoittaa Kaa. Ti. B kirjoittaminen Ku. Tu. B kirjat yi-KTi. B hän ma-KTuu. B kirjoitettu 12

Morfologia n n Kun sanajuuresta muodostetaan affiksien avulla erimerkityksisiä sanoja, jotka voivat kuulua myös eri sanaluokkiin, puhutaan derivoinnista tai johtamisesta Affikseilla voi olla myös muunlaisia funktioita kuin erimerkityksisten sanojen johtaminen. Ne voivat olla n 6/11/2021 apuvälineitä sanajuuren taivuttamiseksi, jolloin puhutaan taivuttamisesta (inflection). Yksikön ja monikon tunnukset, aikamuodot, konkordanssitunnukset jne. ovat sanan taivutukseen kuuluvia affikseja. 13

Morfologia n n n Esim. swahilin ilmaisun a+na+ye+ki+som+a 'hän joka lukee sitä' neljä ensimmäistä morfeemia ovat taivutukseen kuuluvia prefik sejä Sen sijaan sanassa a+na+ye+som+esh+e+w+a 'hän jonka puolesta luetetaan' neljä viimeistä morfeemia on sanajuuren -som- derivointiin kuuluvia morfeemeja Afrikkalaisissa kielissä taivutustyyppiset morfeemit ovat yleisempiä kuin derivoimistyypiset 6/11/2021 14

Morfologia n n n Eräs afrikkalaisille kielille tyypillineen piirre on reduplikaation käyttäminen sekä derivointiin että taivuttamiseen Kun eurooppalaisissa kielissä reduplikaatio liitetään usein lasten kieleen, afrikkalaisten kielten runsas reduplikaation käyttö on usein rinnastettu näiden kielten kehittymättömyyteen Kuitenkin reduplikaatiolla on näissä kielissä aivan erilainen funktio kuin euroopalaisissa kielissä n Ewen kielessä on laskettu olevan 8 % reduplikoituja sanoja juoksevassa tekstissä 6/11/2021 15

Morfologia n Esimerkkejä swahilista, jossa reduplikaatiolla on useita funktioita n Ilmaistaan jatkuvaa tai toistuvaa tekemistä n n 6/11/2021 Esim. vaa 'pukea'; vaavaa 'yhä vain pukea’ tanga 'hoiperrella' tanga 'hoippua eteenpäin', zurura 'kierrellä’ zurura 'kierrellä jatkuvasti joutilaana'. 16

Morfologia n Ilmaistaan tekemisen heikkenemistä tai vähenemistä n n n n 6/11/2021 jaribu 'yrittää' jaribu 'yritellä’ fikiri 'ajatella’ fikiri 'ajatella, mutta ei kovin vakavasti’ soma 'lukea', soma 'lueskella’ cheka 'nauraa’ cheka 'naureskella' 17

Morfologia n Swahilissa sisäänrakennettu reduplikaatio on sangen yleistä sanoissa, jotka merkitsevät pieniä elollisia olentoja. n n n 6/11/2021 kipepeo 'perhonen’ sisimizi 'pieni muurahainen’ mdudu 'hyönteinen’ sungu 'musta muurahainen’ yunga 'mato’ 18

Morfologia n Verbeissä ensimmäinen tavu joskus reduplikoidaan n n Sisäänrakennettu reduplikaatio verbeissä ja substantiiveissa usein merkitsee epävarmuutta, sekaannusta, epävarmaa käytöstä jne. n n n 6/11/2021 tetema 'vapista’ gogota 'koputtaa’ pepeta 'seuloa’ lega ’horjua’, ’huojua’ gara 'horjua puolelta toiselle’ zonga 'sekoittaa (mieleltään)’ dagha t. dungu 'mielen sekaannus’ goigoi 'laiska, heikko, hyödytön' kuukuu 'vanha, loppuunkulunut' 19

Morfologia n Sanojen taivuttaminen on kielissä niin yleinen ilmiö, että voidaan puhua kieliuniversaalista n Ainakin yksikkö ja monikko erotetaan toisistaan jollakin tavoin. On kieliä, joissa yksikköä ja monikkoa ei substantivien muodossa eroteta toisistaan, esim. n n 6/11/2021 berta, malagasi, uduk, koma ja jotkut mande ja kwa kielet, esim. joruba Jorubassa monikko muodostetaan panemalla persoonapronomini 'he' nominin eteen. Samoin ewessä pluraalin tunnus on suffiksi, jonka merkitys on 'he' 20

Morfologia n n Yleensä Afrikan kielisssä ilmaisut ovat yksikössä tai monikossa, harvoin duaalissa Muinaisen Egyptin ns. 'vanhan valtakunnan' kielessä ja klassisessa arabiassa käytettiin duaalia substantiivesita, adjektiiveista ja pronomineista. Tämä saattaa edustaa vanhaa afroaasialaista mallia. 6/11/2021 21

Morfologia n n Keskimmäisen valtakunnan aikoihin duaalipronominit, sellaiset kuin 'me kaksi, te kaksi, he kaksi' olivat jo muinaista kieltä. Tilanne oli omituinen, kun substantiiveilla oli kolme distinktiota ja pronomineilla vain kaksi. Nykyarabiassa duaalia ei ole lainkaan, mutta se esiintyy sananlaskuissa ja vanhoissa sanonnoissa. 6/11/2021 22

Morfologia n n Kunaman kielessä, joka kuuluu nilosaharalaisiin kieliin (Sudanissa) pronomineilla on yksikkö, duaali ja monikko, mutta substantiiveilla on vain yksikkö ja monikko. Muista nilosaharalaisista kielistä kolmijako näyttää puuttuvan. Niger kordofanilaisissa kielissä, joihin bantukieletkin kuuluvat, duaalia ei esiinny. Duaali monimutkaistaisi näiden kielten muutenkin monimutkaista substantiiviluokkajärjestelmää, jos eri luokkien yksikön ja monikon tunnusten lisäksi olisi hallittava vielä duaalin tunnukset. 6/11/2021 23

Morfologia n n Toisaalta khoisan kielissä esiintyy systemaattisesti myös duaali pronomineissa ja substantiiveissa. Joissakin bushmannikielissä esiintyy jopa nelijakoinen järjestelmä: yksikkö, duaali, triaali ja monikko, jolloin monikko tarkoittaa lukumäärää, joka on suurempi kuin kolme. Triaali ei esiintyne muualla Afrikassa ja koko maailmassa sitä esiintyy lähinnä vain Melanesiassa ja Polynesiassa. 6/11/2021 24

Morfologia n Kaikkein monimutkaisin lukumääräjärjestelmä, jossa esiintyy myös kvadraali (neljä), esiintyy marshalin (Marshalese) kielessä Tyynellämerellä. Kyseessä on siis viisijakoinen järjestelmä. 6/11/2021 25

Morfologia n n n Jako kieliopillisiin sukuihin esiintyy osassa Afrikan kieliä, mutta ei kaikissa. Yleensä sukuun viittaava tunnus esiintyy vain pronomineissa, ja niissäkin kolmannessa persoonassa (vrt. englannin he/she, it, they). Joskus substantiveilla ei ole sukutunnusta, mutta pronomineilla on (esim. sandawe, jossa erityiset maskuliini ja feminiinipronominit ovat sekä yksikössä että monikossa, mutta substantiiveilla ei ole sukutunnusta). Vain sellaisissa kielissä, joissa on maskuliini/feminiinijako, joku muu persoona kuin yks. 3 voi osoittaa sukua. 6/11/2021 26

Morfologia n n Afroaasialaisissa kielissä tämä jako maskuliinin ja feminiinin välillä tehdään tavallisesti yks. 2. persoonassa. Joissakin khoisan kielissä ero tehdään myös pluraalissa. 6/11/2021 27

Morfologia n Suvun osoittaminen ensimmäisessä persoonassa on todella harvinainen. n n n 6/11/2021 Se esiintyy namassa, ei kuitenkaan yksikkömuodoissa, vaan duaalissa ja pluraalissa. Niinpä namassa on muotoja, jotka voidaan kääntää merkitsevän: 'minä', 'me kaksi maskuliinia', 'me kaksi feminiiniä', 'me monta maskuliinia', 'me monta feminiiniä'. Luultavasti ainoa Afrikan kieli, jossa yksikön ensimmäisessä persoonassa tehdään ero suvun välillä on tuaregi (afro aasialainen kieli). Siinä on siis muodot 'minä maskuliini', 'minä feminiini'. 28

Morfologia n Monissa Afrikan kielissä edelleen tehdään ero inklusiivisen ja eksklusiivisen persoonapronominin välillä mon. 1. persoonassa. (inklusiivisessa puhuteltava kuuluu termin 'me' merkitysalueeseen, eksklusiivisessa se jätetään ulkopuolelle). Tällaisen eron tekeminen on havaittavissa kaikissa tärkeissä Afrikan kieliryhmissä, esim. lendu, fulani, shilluk, somali 6/11/2021 29

Morfologia n n n Kolmas taivutuksen ulottuvuus on sijamuodot Tämä suomen kielelle hyvin tyypillinen ominaisuus ei ole kuitenkaan kovin yleinen Afrikassa Pelkkä sanan sijainti lauseessa usein osoittaa, onko sana subjekti, objekti, vai tarkoitetaanko omista. n 6/11/2021 Mm. useimmista bantukielistä ja länsi sudanilaisista kielistä puuttuvat sijamuodot 30

Morfologia n n Prepositioita ja postpositioita käytetään niinikään lisätarkkuuden saamiseksi Näin ollen sijamuodoista voidaan puhua vain kielissä, joissa substantiivi tai pronomini saa jonkin tunnuksen affiksin muodossa tai muunlaisina muutoksina sanassa. Sijamuodot ovat tyypillisiä kuushilaisissa ja seemiläisissä kielissä, kanurissa ja muutamissa itäsudanilaisissa kielissä. 6/11/2021 31

Morfologia n n Sijamuotosysteemit Afrikan kielissä ovat joko akkusatiivista tyyppiä tai nominatiivista tyyppiä. Akkusatiivisessa tyypissä yhtä muotoa käytetään kaikista subjekteista, ja toista sijamuotoa käytetään transitiiviverbien objekteista (samoin kuin latinassa ja saksassa). 6/11/2021 32

Morfologia n Nuerissa on kolme tai neljä sijamuotoa substantiveille, mutta ei pronomineille. Sijatunnukset ovat usein sanan sisäisiä muutoksia, kuten: lêp 'kieli' (nominatiivi), lèàb (genetiivi), lèb (lokatiivi). Joillakin substantiiveilla on erillinen akkusatiivimuoto, mutta tavallisesti se on samanmuotoinen nominatiivin kanssa. 6/11/2021 33

Morfologia n Niloottisissa kielissä esiintyy yleisesti nominatiivi ja akkusatiivi, mutta niitä erottaa toisistaan vain erilaiset toonit. Esim. maasaista saamme seuraavanlaisia esimerkkejä: nominatiivi akkusatiivi nainen tyttö hevonen enkítòk entíto embartá enkitók entitó embártá kirahvi olméut olmeút n n 6/11/2021 34

Morfologia n n nainen näkee (hänet) hän näkee naisen 6/11/2021 édól enkítòk édól enkitók 35

Morfologia n Joissakin kielissä substantiiveilla on erityinen lokatiivimuoto, jota käytetään usein, mutta sitä ei voi käyttää kaikista substantiiveista. Kyse ei siis ole varsinaisesta lokatiivisijamuodosta. n n 6/11/2021 Swahilissa useimpien substantiivien perään voidaan panna lokatiiviliite ni. Myös hausassa esiintyy lokatiivimuoto. K Kuushilaisissa kielissä kolmen sijan systeemi on yleinen: nominatiivi, genetiivi, akkusatiivi. Bilinissä ja awiyassa on nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, ablatiivi, komitatiivi ja direktiivi. 36