8 Elmn synty ja kehitys Alkumaapallo s 82

  • Slides: 25
Download presentation
8. Elämän synty ja kehitys Alkumaapallo s. 82 - 93

8. Elämän synty ja kehitys Alkumaapallo s. 82 - 93

Alkuräjähdyksestä aurinkokuntaan

Alkuräjähdyksestä aurinkokuntaan

Alkuräjähdyksestä aurinkokuntaan n n alkuräjähdys 12 – 15 mrd v. sitten tiivis kasauma levisi

Alkuräjähdyksestä aurinkokuntaan n n alkuräjähdys 12 – 15 mrd v. sitten tiivis kasauma levisi pölynä ympäri maailmakaikkeutta tähdet ja planeetat ainepyörteiden tiivistymiä tähtien valo fuusioreaktioista: • H 2 -ytimet → He → energiaa • He → C → → O 2 →N →P

Maa avaruudessa

Maa avaruudessa

Maa avaruudessa

Maa avaruudessa

Maa avaruudessa

Maa avaruudessa

Evoluution aikojen mittakaavat

Evoluution aikojen mittakaavat

Alkumaapallon olosuhteet n Maapallo 4, 6 mrd v. • hehkuva kivikehä • CO 2,

Alkumaapallon olosuhteet n Maapallo 4, 6 mrd v. • hehkuva kivikehä • CO 2, CO, N 2, CH 4, NH 3, H 2 O n vesihöyry tiivistyi → alkumeri, johon liuennut kivikehästä: • mineraaleja n n salamointia ja meteoriittipommituksia

Elämän synty 1) KEMIALLINEN EVOLUUTIO 1) kaasukehä: epäorg. → orgaanisia aineita 2) nukleiinihappojen ja

Elämän synty 1) KEMIALLINEN EVOLUUTIO 1) kaasukehä: epäorg. → orgaanisia aineita 2) nukleiinihappojen ja proteiinien osat (RNA) n n Jättimolekyylejä Kolloidit 1) kalvon sisällä olevia jättimolekyylejä

Elämän synty n Alkusolu, jossa alkeell. solukalvo • pisaran sisälle prot. ja nukleiinihappoja n

Elämän synty n Alkusolu, jossa alkeell. solukalvo • pisaran sisälle prot. ja nukleiinihappoja n Vanhin elämänmerkki • Grönlanti 3, 8 mrd v. • ens. soluja n alttiita UV-säteilylle → mutaatioita → valintaa → evoluutio

Labraan n Millerin ja Ureyn koe: • H 2 O + kaasuja johdettiin lasipalloon,

Labraan n Millerin ja Ureyn koe: • H 2 O + kaasuja johdettiin lasipalloon, jonne kohdistettiin keinotekoisia sähköpurkauksia • kaasut: • • vesihöyry metaani ammoniakki vety • erlenmeyeriin peptidejä (RNA)

Alkeiseliöt n n 3, 5 mrd v. sitten 1) Arkit - valtamerten pohjat -

Alkeiseliöt n n 3, 5 mrd v. sitten 1) Arkit - valtamerten pohjat - kuumat lähteet 2) Bakteerit alkeiseliöillä alkeell. seksiä perinn. muuntelua nopea evoluutio

Alkeiseliöt n n toisenvaraisia – ottivat ympäristöstä valmiita yhdisteitä yhteyttäviä alkeiseliöitä: • energiaa yhteyttämiseen

Alkeiseliöt n n toisenvaraisia – ottivat ympäristöstä valmiita yhdisteitä yhteyttäviä alkeiseliöitä: • energiaa yhteyttämiseen kem. reaktioista n FOTOSYNTEESI 3 mrd. v. sitten • bakteerisolujen sisälle väriaineita • antoi valintaedun n happi: • 1. liukeni ensin veteen • 2. sitten ilmakehään n 2 mrd v. sitten

Happi 1) 2) 3) 4) hävitti metaanin hävitti ammoniakin muodosti otsonin uusi valintatekijä: n

Happi 1) 2) 3) 4) hävitti metaanin hävitti ammoniakin muodosti otsonin uusi valintatekijä: n sopeutuminen O 2 -pitoisuuteen → 5) alkeellinen soluhengitys 6) sukupuuttoja

Tumallinen solu valloittaa meren 1, 5 mrd v. sitten n ENDOSYMBIOOSI: n n pehmytseinäiset

Tumallinen solu valloittaa meren 1, 5 mrd v. sitten n ENDOSYMBIOOSI: n n pehmytseinäiset bakteerit sulautuneet yhteen → paljon DNA: ta → tumakotelo isäntäsolu söi kovaseinäisiä bakteereja • mitokondriot n solun voimala n Oma geenit • viherhiukkaset n yhteyttää n Omaa DNA: ta

Samaan aikaan n n n lisää otsonia vähemmän UV-säteilyä peto-saalissuhteita evoluutio nopeutui solurykelmiä solujen

Samaan aikaan n n n lisää otsonia vähemmän UV-säteilyä peto-saalissuhteita evoluutio nopeutui solurykelmiä solujen välistä työnjakoa

Monisoluisia syntyi 700 milj. v. sitten n n solurykelmän työnjako erilaistunut eri osissa →

Monisoluisia syntyi 700 milj. v. sitten n n solurykelmän työnjako erilaistunut eri osissa → monisoluinen, jolla valintaetua seksin vallankumous: • erilliset sukupuolet • suvullinen lisääntyminen n O 2 ilmakehässä 1/3 nykyisestä vesi suojasi UV-säteilyltä ruumiinrakenteiden evoluutio alkoi

Prekambrikausi 4600 550 milj. v. sitten 1. Sienieläimet - 2. 3. - 2 erilaistunutta

Prekambrikausi 4600 550 milj. v. sitten 1. Sienieläimet - 2. 3. - 2 erilaistunutta solukerrosta ei kudoksia/ elimiä ulkoinen hedelmöitys - lisää soluja ja -kerroksia alkeellisia eläimiä Polttiaiseläimet Kaksikylkisiä eläimiä - hermosoluja hermoverkkoja hermosto ruuansulatuselimistö hengityselimistö jaokkeita

Sienieläimet • oma pääjakso • vesissä n järvisieni • yksittäiset solut muuntuvat eri tehtäviin

Sienieläimet • oma pääjakso • vesissä n järvisieni • yksittäiset solut muuntuvat eri tehtäviin • suvull. lis. ulkoisesti • regeneraatiokyky • planktonin siivilöinti

Polttiaiseläimet n n n 10 000 lajia korallit, polyypit, meduusat säteittäissymmetria suu – ja

Polttiaiseläimet n n n 10 000 lajia korallit, polyypit, meduusat säteittäissymmetria suu – ja hylkyaukko hermoverkko suvull. ja suvuton lisääntyminen

Laakamadot n n n n 40 00 lajia kaksikylkisiä kaasujen vaihto ulkopinnan kautta alkeell.

Laakamadot n n n n 40 00 lajia kaksikylkisiä kaasujen vaihto ulkopinnan kautta alkeell. hermosto kaksineuvoisia pyrkimys ristisiitokseen suvuton lisääntymiskyky

Kambrikauden räjähdys: nilviäiset, nivelmadot ja niveljalkaiset n n n n kotilot, simpukat, pääjalkaiset (mustekalat),

Kambrikauden räjähdys: nilviäiset, nivelmadot ja niveljalkaiset n n n n kotilot, simpukat, pääjalkaiset (mustekalat), oppivaiset tursaat suurin osa elää vesissä 50 000 lajia sukupuuttoja kalkkikuori avoin verenkierto hermosto aistit

Nivelmadot n n n n 15 00 lajia juotikkaat, lierot tikapuuhermosto suljettu verenkierto ei

Nivelmadot n n n n 15 00 lajia juotikkaat, lierot tikapuuhermosto suljettu verenkierto ei sydäntä iho hengittää sisäinen hedelmöitys

Niveljalkaiset n n n 80 % eläinkunnasta hyönteiset, äyriäiset, hämähäkit yli milj. lajia kitiinikuori

Niveljalkaiset n n n 80 % eläinkunnasta hyönteiset, äyriäiset, hämähäkit yli milj. lajia kitiinikuori tikapuuhermosto aistit avoin verenkierto maalla ilmaputkisto vedessä kidukset suvull. lis. ulkoinen tai sis. hedelmöitys muodonvaihdos

Piikkinahkaiset n n n meressä 6000 meritähdet, merisiilet sis. tukiranka suvull. ja suvuton lis.

Piikkinahkaiset n n n meressä 6000 meritähdet, merisiilet sis. tukiranka suvull. ja suvuton lis. regeneraatiokyky ulkoinen hedelmöitys