4 Taistelu Suomen asemasta I sortokausi 1899 1905

4. Taistelu Suomen asemasta I sortokausi 1899 – 1905

Sortokausien taustaa • Saksa yhdistyi 1871 uhka Venäjälle • Suomen erillisasema ärsytti • • suomalaisten toimintamahdollisuudet Venäjällä venäläisten vaikeaa toimia Suomessa: tulliraja, virkakielto, rajoitetut kauppamahdollisuudet • panslavismi • ei-venäläisen väestön iso osuus valtakunnassa • suomalaisten tottuminen itsehallintoon

• postimanifesti 1890 Suomen postilaitoksen ja -merkin lakkautus • kenr. kuvernööriksi Nikolai Bobrikov 1898 venäläistämisohjelma: virkoihin myös venäläisiä, sotaväkien yhdistäminen sensuuri

Helmikuun manifesti 1899 • • I sortokauden alku • reaktiot yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö Venäjälle Suomen valtiopäiville vain lausunto-oikeus Suomessa suuri adressi Euroopassa kulttuuriadressi

• kielimanifesti 1900 virastojen kieleksi venäjä, kouluopetus • asevelvollisuuslaki 1901: Suomen armeijan lakkautus yhdistäminen Venäjän armeijaan kutsuntalakot, karkuruus sotilasmiljoonat palveluksen sijaan • Bobrikoville diktaattorin valtuudet karkotukset

Suomalaisten suhtautuminen venäläistämiseen • myöntyväiset: ei vastarintaa • • pahemman venäläistämisen pelko vanhasuomalaiset • perustuslailliset: vetoaminen Suomen ”perustuslakeihin” • • passiivinen vastarinta, mm. eroamiset, tottelemattomuus ruotsinkieliset, nuorsuomalaiset, työväestö • aktivistit • • valmius väkivaltaan E. Schauman murhasi Bobrikovin 1904

Tulkintaa Suomalaiset • • sorto laillisten oikeuksien riisto, keisarin valapattous • suomalaisuuden uhkaaminen • Schauman sankari taide venäläistämisen kriitikkona sortovuosien muisto itsenäisyyden alkuna, ryssäviha Venäläiset • • valtakunnan yhtenäisyys • • vähemmistönationalismin hillitseminen aiemman lainsäädännön jatko + täsmennys S. terroristi