2 Suomen ekosysteemit ovat herksti haavoittuvia Avainsanat avainbiotooppi

2 Suomen ekosysteemit ovat herkästi haavoittuvia Avainsanat • avainbiotooppi • kangasmetsä • kasvukausi • kosteikko • lehto • maannos • metsätyyppi • suoyhdistymätyyppi • talousmetsä • turve

Keskeiset asiat • Suomen ekosysteemit

Kirjan tehtävät 1. Suomen ekosysteemeihin liittyviä käsitteitä a. metsätyyppi • Metsiköitä, joissa on samanlainen kasvillisuuden lajikoostumus kenttä- ja pohjakerroksessa. • Suomalaisia metsien kasvupaikkatyyppejä ovat karukkokangas, kuiva ja tuore kangas sekä lehto. b. suotyyppi • Soita luokitellaan kasvillisuuden ja eri kasvupaikkatekijöiden (esim. avoimuus) perusteella eri tyypeiksi. • Päätyyppejä ovat korvet, rämeet, nevat ja letot. Neva ja letto ovat avosoita.

Kirjan tehtävät c. avainbiotooppi • Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävä elinympäristö, esimerkiksi lähteet. d. kasvukausi • Kasvukausi (terminen kasvukausi) alkaa, kun lumipeite on sulanut ja vuorokauden keskilämpötila on vähintään viisi astetta viitenä peräkkäisenä päivänä.

e. turve Kirjan tehtävät • Sammalten ja muiden kasvien lahoamattomista jätteistä syntynyt eloperäinen maa-aines. • Soilla turvetta muodostuu erityisesti rahkasammalista. f. podsoli • Pohjoiselle havumetsäalueelle tyypillinen, kerroksellinen maannostyyppi. • Kerroksia ovat humuskerros, huuhtoutumiskerros ja rikastumiskerros.

Kirjan tehtävät 2. a. Tunnista lajit a. kanerva b. metsätähti c. metso d. palleroporonjäkälä (taustalla ja etualalla harmaata poronjäkälää) e. peippo f. telkkä b. Etsi tietoa millä tavoin ne ovat sopeutuneet elinympäristöönsä.

Kirjan tehtävät 3. Metsien vertailu Tutki kahdelta kuvitteelliselta Kaakkois-Suomen metsäalueelta piirrettyjä karttoja. a. Vertaile toisiinsa alueiden abioottisia tekijöitä, kuten korkokuvaa ja vesistöjen määrää.

Kirjan tehtävät Ylempi kuva (Alue A): Alempi kuva (Alue B): – korkokuva vaihtelevampi ja enemmän vesistöjä – kolme järveä ja niitä yhdistävät purot – alueella erilaisia metsiä (lehti- ja havumetsiä) – alueella peltoa ja luonnontilaista suota – kasvillisuus vaihtelevaa – maaperän ravinteisuus ja alueen pienilmasto vaihtelevat (esim. pohjoisrinteet viileämpiä kuin etelärinteet) – korkokuva tasaisempi – vesistönä yksi järvi ja siitä lähtevä joki – suo ojitettu – ojitus muuttaa kosteusoloja – metsäalue hakattu – hakkuu muuttaa pienilmastoa (tuulet voimakkaampia, lämpötilavaihtelut suurempia)

Kirjan tehtävät 3. Metsien vertailu b. Kummalla alueella on enemmän ekologisia lokeroita? Perustele vastauksesi. • Ekologisia lokeroita on enemmän ylemmän kartan alueella, koska siellä abioottiset ja bioottiset olot ovat vaihtelevampia. • Erilaiset metsät tarjoavat erilaista ravintoa ja elintilaa. • Pellon ja metsän alueella on reunavaikutusta. • Suon ja ympäröivän metsän alueella on reunavaikutusta.

Kirjan tehtävät 3. Metsien vertailu c. Kummassa metsässä arvioit olevan enemmän lajeja? Miksi? • Lajimonimuotoisuus on suurempi ylemmän kartan alueella, koska siellä on enemmän ekologisia lokeroita. • Reunavaikutus lisää lajimonimuotoisuutta.

Kirjan tehtävät 4. Myrsky kansallispuistossa Voimakas syysmyrsky kaataa paljon vanhoja kuusia eräässä suomalaisessa kansallispuistossa. Sen hoidosta vastaavat viranomaiset haluavat jättää puut lahoamaan, mutta paikalliset ihmiset haluaisivat, että puut raivataan pois ja niiden tilalle istutetaan puun taimia. Kumpaa mielipidettä kannatat? Perustele vastauksesi.

Kirjan tehtävät Perusteluja puiden raivaamisen puolesta: • Puita vaivaavat taudit eivät leviä. • Paikalliset ihmiset saavat töitä. • Metsässä on helpompi liikkua. Perusteluja sen puolesta, että puut jätetään lahoamaan: • Noudatetaan luontaista sukkessiokehitystä. • Metsään syntyy aukkoja, joista uudet puuntaimet voivat kasvaa. • Lahopuut ovat tärkeitä ravinto- tai elinpaikkoja monille eliöille.

Kirjan tehtävät 5. Puiden kasvu eri metsä- ja suotyypeissä Oheiset puiden vuosirenkaiden kuvat ovat seuraavista metsä- ja suotyypeistä: kuiva kangasmetsä, räme, lehtomainen kangas, tuore kangas. a. Yhdistä puiden poikkileikkaukset oikeaan metsä- tai suotyyppiin. a. räme b. tuore kangas c. lehtomainen kangas d. kuiva kangas

Kirjan tehtävät b. Pohdi, mitkä ympäristötekijät vaikuttavat puiden kasvuun. a. räme • Happamuuden vuoksi ravinteet sitoutuneet turpeeseen, eivätkä puut pysty käyttämään niitä. b. tuore kangas • Maaperässä vähän ravinteita, mutta riittävästi kosteutta kasvien käyttöön. c. lehto • Maannos ruskomaata, jossa on runsaasti ravinteita kasvien käyttöön, runsaasti kosteutta. d. kuiva kangas • Karu podsolimaannos ja niukasti vettä kasvien käyttöön.

Kirjan tehtävät 6. Suo elinympäristönä a. Luettele suoekosysteemin tyypillisiä abioottisia ympäristötekijöitä. • Suomen kostea ja viileä ilmasto • Hapan ja vähäravinteinen maaperä • Runsaasti kosteutta • Märässä maassa vähän happea

Kirjan tehtävät b. Selitä, miten turvetta muodostuu ja mikä merkitys sillä on suon kasveille. • Vähähappisuus estää aerobisen hajotustoiminnan eli lahoamisen. • Turvekerrokset muodostuvat lahoamattomista kuolleista kasveista ja niiden osista. • Turvekerrokset paksuuntuvat vähitellen. • Ravinteet sitoutuvat turpeeseen eivätkä ole kasvien käytettävissä. c. Tunnista kuvien kasvit. • kihokki (pyöreälehtikihokki) ja rahkasammal

Kirjan tehtävät d. Miten kuvien kasvit ovat sopeutuneet elinympäristöönsä? Kihokki: – koska ravinteiden saanti on niukkaa, kihokki pyydystää lehdissä olevien karvojen avulla hyönteisiä – entsyymit hajottavat hyönteiset käyttökelpoiseen muotoon Rahkasammal: – menestyy happamassa maaperässä – varastoi vettä rahkasoluihinsa – kasvaa yläosastaan ja alaosa kuolee

yo s-09 Kirjan tehtävät 7. Suoekosysteemi (yo, s-09) a. Suomen pinta-alasta lähes kolmannes on soita. Runsas ojitus on kuivattanut niistä yli puolet. Esitä syitä maamme suureen suomäärään sekä soiden ojittamiseen. (2 p) – viileä ja kostea ilmasto – haihtuminen vähäistä – Suomi on tasainen maa – tasaisuus hidastaa veden virtaamista pintavetenä – soita on ojitettu viljely- ja metsämaaksi – soilta nostetaan turvetta

Kirjan tehtävät b. Tutki oheista kuvaa. Totea ja perustele muutokset, joita on tapahtunut ojitetun sararämeen kasvipeitteen rakenteessa 50 vuoden aikana. (3 p) Ojittamisen seuraukset: – vesi- ja ravinnetalous muuttuvat ja happamuus vähenee vähitellen – kun suo ojitetaan, se alkaa kuivua – turpeen pintaosien kuivuessa ravinteita vapautuu kasveille käyttökelpoiseen muotoon – suon ojituksen jälkeen sarojen ja rahkasammalten määrä laskee nopeasti – metsän lajit hyötyvät muutoksesta

Kirjan tehtävät Ojittamisen seuraukset (jatkuu): – vaivaiskoivu, suopursu ja puut hyötyvät, vähitellen myös mustikka ja puolukka hyötyvät – vaivaiskoivu häviää noin 30 vuoden kuluttua ja suopursu noin 50 vuoden kuluttua – 50 vuoden päästä mustikka, puolukka ja puut (mänty) ovat syrjäyttäneet suon lajit – lajien kilpailusuhteet muuttuvat

Kirjan tehtävät c. Millaisia vaikutuksia ojituksella on ilmakehän kaasukoostumukseen? (1 p) – luonnontilainen suo sitoo hiilidioksidia – anaerobinen hajotus tuottaa metaania – ojitetulla suolla alkaa vapautua hiilidioksidia – hiilidioksidia vapautuu turvetta poltettaessa – metaania vapautuu vähemmän kuin aiemmin

Kirjan tehtävät 9. Turvetuotannon vaikutus ekosysteemiin. Kuvassa on suo, josta nostetaan turvetta. a. Mihin tarkoituksiin turvetta käytetään? – kasvuturve – energiantuotanto – maataloudessa eläinten kuivike – turvehoidot – kompostointi

Kirjan tehtävät b. Miten turvetuotanto on muuttanut alueen ekosysteemiä? – rahkasammalkerros poistuu – suoekosysteemi häviää – aineiden kierrot muuttuvat – veden kiertokulku muuttuu – pölyä leviää ympäristöön c. Mitä mahdollisuuksia alueen käytölle on tulevaisuudessa, kun turpeennosto lopetetaan? – ennallistaminen kosteikoksi – viljelykäyttö – virkistyskäyttö

Kirjan tehtävät d. Miksi turvetuotantoa vastustetaan? – maisema muuttuu ja luonnonvarainen ekosysteemi häviää – lajeja häviää – suoalueen käyttö esim. marjastukseen loppuu – vaikuttaa lähivesistöihin (muuttaa kalakantoja), vaikutukset virkistyskalastukseen – vesistöihin valuvien vesien laatu muuttuu

Kirjan tehtävät tt Tutkimustehtävät • Eliöiden sopeutuminen Suomen luontoon